Lauantaiseuraa

Lauantaiseura on erittäin hyvä ohjelmaformaatti. Ensinnäkin siksi, että ohjelmaa luotsataan tavattoman hienosti, keskustelurauhaa ylläpitäen, haastateltavaa kunnioittaen. Dialogiin annetaan aikaa, toisin kuin nykyään useimmissa muissa keskusteluohjelmissa. Voimala on tosin toinen iloinen poikkeus. Ja tietysti poikkeuksia ovat myös Punainen lanka ja Aamusydämellä. A-Studio on niin ikään erityinen, mutta ehkä pääosin muista syistä. Niihin syihin palaillaan.

Pääministerimme Matti Vanhanen esiintyi juuri Lauantaiseurassa. Teemoiksi nousivat arvatenkin aktiivipäivänpolitiikan teemat, täyttihän Vanhasen toinen hallitus juuri tällä punaisella (tai pitäisikö sanoa sinisellä) minuutilla vuoden. Hallitustyöskentelystä puhuttiin, ja Vanhasen virkamiesmäisestä johtamistavasta. Köyhyydestä puhumisesta tuli samaten yksi puheenaihe. Mediasta puhuttiin, ja hieman muista teksteistä. Korviini juuttui kuitenkin Kalevan päätoimittaja Risto Uimosen haastattelun ohessa esiin nostama kysymys hallituksen tekemien päätösten julkisuudesta. Eritoten päätösten valmisteluvaiheessa.

Hallitusmuodossamme on säädetty julkiselle vallalle velvollisuus turvata ja edistää kansalaisten perusoikeuksia. Hallinnolla ja viranomaisilla on sen mukaan velvollisuus muun muassa edistää tiedonsaantioikeuden toteutumista, ja siten avata päätösprosesseja kansalaisten avoimeen tarkasteluun. Viranomaisten velvollisuus on siis aktiivisesti tuottaa ja jakaa tietoa niin asioiden valmistelusta kuin päätöksistäkin. Erityisesti lainsäädännössä painottuu viranomaisen tiedonantovelvollisuus keskeneräisissä asioissa.

Pääministeri Matti Vanhasen hallitukselleen antamat ohjeistukset, yhtäältä valmisteltavien ja keskeneräisten asioiden salassapitämisestä, toisaalta ministereidensä kommenttioikeuksista, herättävät monissa suurta kummastusta ja ihmetystä. Hallitus on tiedottanut Vanhasen pääministeriaikana asioista vasta sitten kun päätökset on tehty, eikä niihin saa tehtyä enää muutoksia.

Hämmennystä omaksuttua tapaa kohtaan ei vähennä edes oikeusministeri Tuija Braxin viime vuonna pakon edessä virittämä selittely-yritys, jonka mukaan näin on, kun on ennenkin ollut. Eikä lievennykseksi riitä myöskään se, ettei ohje kummastuta tai vaivaa oikeusministeriämme millään tavalla. Oikeusministeri on, kuten kuvitella saattaa, kuitenkin hieman erilaisessa asemassa tavalliseen kansalaiseen verrattuna, eikä kuulune ensisijaisesti niihin kansalaisryhmiin, joiden oikeudet olisivat erityisen tarkastelun tarpeessa, etenkään oikeusturvan suhteen.

Odottaa sopiikin, milloin poliittisen päätöksenteon eliitti alkaa laajentaa laatimiensa lakien noudattamista myös omaan toimintaansa. Nyt nimittäin on niin, että kansalaisten kannalta oleellisista asioista tiedotetaan vasta postuumisti, jälkikäteen. Sen sijaan epäolennaisista asioista, kuten ministerien parisuhdekuvioista tiedotetaan, hallitusti tai hallitsemattomasti, enemmän reaaliajassa. Kiitos edes tästä, ei niinkään toivotusta vähästä, ei kuulu kylläkään hallitukselle, vaan medialle.

Tiedotustavan ja etenkin tiedotusperiaatteen radikaali muutos olisi paikallaan. Muutos olisi omiaan luomaan yleistä uskottavuutta asianomaisten toimintaa kohtaan, ja lisäämään ennen kaikkea lain yleistä arvostusta. Meille ei voi riittää se että yksin pääministeri Vanhanen ministerikumppaneineen arvioi, minkä tiedon kulloinkin tarvitsemme, mitä emme. Jokainen voi kuvitella tällaisen absoluuttisen tiedotusjärjestelmän tuloksen. Jos joku ei jaksa kuvitella, hän voi vilkaista itäisen naapurimme demokratiaolosuhteita. Kyllä se kuva siitä kirkastuu ja kultaiseksi muuttuu.

Mainio esimerkkikin on: Venäjällä on tuoreen uutisen mukaan lakkautettu äskettäin Moskovski Korrespondent -sanomalehti. Se sama, joka uutisoi Putinin mahdollisesti tapahtuneesta avioerosta ja uudesta suhteesta urheilijattaren kanssa. Lehti joutui ”taloudellisiin vaikeuksiin”. Epäilemättä. Toivotaan kuitenkin, ettei talousahdinko vienyt keneltäkään toimittajalta tällä kertaa henkikultaa.

Jos nyt blogini jostakin syystä yllättäen loppuu, ei syy ole ainakaan ”taloudellinen”. Blogihan on ipi-ilmainen julkaisukanava. Etsiskelen kuitenkin varmuudeksi kaapistani jotakin tanakampaa päällepantavaa, esimerkiksi luotiliivit. Eihän sitä koskaan tiedä, kuka tulee käymään…

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s