Rukiista riippuvainen

Leivästä ja mämmistä tuttu ruis on makoisuutensa lisäksi superhyperterveellinen elintarvike. Se sisältää runsaasti B-vitamiineja ja kivennäis- ja hivenaineita, kuten magnesiumia, kaliumia, rautaa, sinkkiä, mangaania ja kuparia. Jyvän kuituosassa olevat lignaanit sisältävät lisäksi kasviestrogeeneja, eräänlaisia antioksidantteja, jotka muuttuvat suolistossa fytoestrogeeneiksi, hormonien kaltaisiksi aineiksi. Ne puolestaan suojaavat tutkimusten mukaan soluja syöpämuutoksilta, kuten rinta- ja eturauhassyövältä.

Kuitu ehkäisee puolestaan suolisosyöviltä, edistää lisäksi ruoansulatusta, poistaa suolistosta sappihappoa ja alentaa kehon happamuutta. Kuitu alentaa niin ikään veren kolesterolipitoisuutta, joka liiallisessa määrin on sydän- ja verisuonitaudeille altistava tekijä. Ruis on edullinen myös kehon sokeriaineenvaihdunnalle: rukiin sisältämät hiilihydraatit pitävät veren sokeripitoisuuden tasaisena ja riittävän korkealla. Rukiin käyttö ruokavaliossa lisää insuliiniherkkyyttä ja korjaa paastoveren glukoosipitoisuutta. Ruis on kaiken lisäksi terveellistä hampaille ja ikenille. Se estää hampaiden reikiintymistä lisäämällä syljeneritystä.

Ruista viljellään n. 30 000 hehtaari alalla Suomessa. Viljely on keskittynyt lähinnä Etelä- ja Keski-Suomeen. Suomessa viljellään yksinomaan syysruista, joka kylvetään syksyllä ja puidaan seuraavan vuoden syksyllä.

Suomalainen syö leipää keskimäärin 50 kg vuodessa. Tästä määrästä noin kolmasosa on terveysvaikutuksiltaan ylivoimaiseksi todettua ruisleipää. Viime vuosina ruisleivän suosio on ollut kasvussa nimenomaan terveellisyytensä ja markkinoille tulleiden uutuustuotteiden ansiosta. Etenkin nuoret kuluttajat näyttävät olevan nykyisin ahkeria ruisleivän käyttäjiä. Painostaan huolehtivat naiset ovat niin ikään lisänneet ruisleivän käyttöään. Miehet tulevat kulutuskäyttäytymisessään hitaasti, mutta varmasti perässä.

Ruis on siis maistuvaa ja terveellistä. Mutta vaikka asia on näin, kaupan hyllyiltä, etenkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella, on vaikeaa löytää sellaista ruisleipää, jonka leipomiseen olisi käytetty vain ruista, vettä ja suolaa. Ruisleivän nimellä kulkee jopa tuote, jossa ruista on vain hieman yli 10%. Kauppiaiden olisi syytä ryhtyä paneutumaan aiheeseen huolellisemmin ja hankkimaan leipähyllyihin riittävästi oikeaa ruisleipää mitä moninaisimpien sekalaisten leipävalmisteiden seuraksi. Ruisleivän kulutus lisääntyy tehokkaamman tarjonnan avulla.

Rukiista saa muuten keitettyä hyvän punamultamaalin. Se on yhtä terveellistä käsittelemättömälle puuseinälle kuin ruisleipä on ihmiselle. Ruis siis lisää molempien ikää ja kestävyyttä, joten ruisriippuvaisuus kannattaa!

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s