Siemens on edelläkävijä. Monessa mielessä. On ollut aina: ennen sotia, niiden aikana ja näköjään myös kauan sotien jälkeen. Milloin on ollut kyse hieman erikoislaatuisemmasta työvoimapolitiikasta, milloin sotateknologiasta, milloin suorasta rahasta.
Saattaisiko Siemens olla jopa jonkinlainen globaalin talouskäsityksen malli myös suomalaisille yrityksille. Siemensin innovaatioihin tutustuessa tulee väkisinkin mieleen meikäläiset vaalirahoituspuuhat ja se kuinka niiden pimeämpi puoli olisi voitu ja voitaisiin vieläkin sujuvasti toteuttaa. Nythän Suomessa pohditaan vain sitä, miten ”yhdistysten” anteliaisuuteen pitäisi suhtautua. Kukaan ei kuulu vielä kyselevän ”epävirallisemman” tuen perään. Sen tuen, joka lienee moninkertainen näkyvään tukeen verrattuna. Tässäpä rahoitusongelmaan oiva ja taatusti kansainvälinen ratkaisumalli, jolla ehkäistään ikävät tilanteet, ainakin hetkeksi!
Ja mitäs Siemensillä oikein on tapahtunutkaan. Siemensin entinen ICN -yksikön johtaja Reinhard Siekaczek sen kertoi: hän kuulemma vain yksinkertaisesti perusti yhtiöön esimiestensä vaatimuksesta lahjusrahaston, jonka avulla peitettiin näiden kannustimien välittäminen. Tavoitteena oli siis organisoida Siemensiin uusi menetelmä lahjusten rahoittamiseksi.
Siekaczek tuotti työkseen tekaistuja laskuja, joiden avulla nostettiin rahaa yhtiön tileiltä. Ja aika hyvin poika työnsä tekikin. Tileiltä on löydetty jo 1,3 miljardin euron edestä epäselviä laskutuksia vuosien 2000 ja 2006 välillä. On siinä joku jotakin saanut, jos lie Siemens maksanutkin.
Taitaa olla meillä Suomessa vielä lapsenkengissä tämä toiminta, vai onko? Vaikka kaikkihan sen tietävät, ettei esimerkiksi Suomen asutuskeskuksia ja kaupunkeja ole rakennettu tietämättä, vaan että homma on ollut hallussa, ja että periaate on ollut ”sulle-mulle-mulle” – järjestelmä. Esimerkkejä löytyy, etelästä pohjoiseen.
Ei ole kaukaa haettua olettaa systeemin pitävän pintansa vielä nykyäänkin. Toisin sanoen rakennuttajat ovat maksaneet päättäjämme ajast´aikaan suopeiksi selvällä rahalla, asunnoilla, hirsimökeillä, matkoilla ja autoilla. Ja ruualla, juomalla ja seksillä, tietysti ja aivan luonnollisesti. Ja miltä tileiltä? No koulutusrahastoista, matkakassoista, materiaalikuluista, PR-tileiltä, ja tietysti – puhtaana käteen.
Lähinnä näistä samoista isänmaallisista syistä liikemiehet rahoittavat mielellään kansanedustajiamme ja kunnanvaltuutettujamme edelleen. Että rakennuksia, asuin- ja liikerakennuksia nousisi tasaiseen tahtiin, ja että ne vielä sattuisivat sopiviin paikkoihin. Sellaisiin, joissa kauppa käy ja kannattaa.
Vapaa-ajan asunnon, tai hyperliikekeskuksen paikka voi esimerkiksi olla yhtä hyvin maaseutuidylli tai kansallismaisemakin, vaikka joku kansallispuisto. Ihan sama, kunhan vain porukkaa riittää. Ja noissa paikoissahan sitä riittää, kun ajoneuvoja ja bensaa riittää. Ihmiset ovat jo tottuneet maksamaan itsensä kipeiksi kaupunkien keskuksissa. Ihmiset ovat kyllästyneet pääsemään rahoistaan liian helposti. Nyt on mukava vaihteeksi tehdä se luonnon helmassa, au naturel. Paluu luontoon, you see!
Mikä olisikaan ihanampi shoppailu- ja rellestyspaikka kuin tunturin helma tai harvinainen lintuluoto. Tai peräti saimaannorpan pesimäalue?! Oi jospa joskus vielä voisi vedellä olusia samalla katsellen luontokappaleiden pesimäpuuhia ja lasten pomppulinnatemmellystä samaan aikaan… Sepä vasta olisikin jotakin sellaista josta saisi kunnon fiilarit! Liito-orava ja Gucci samassa kuvassa – orgastista!!
Tietysti täytyy löytyä ja varmaan löytyykin sellaisia rahoittajia jotka haluavat tukea päättäjiämme täysin puhtaasti, vain demokratian, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi. Erityisesti edellä mainittuja arvoja pyritään edistämään eritoten pääministerin ja muiden johtavien poliitikkojen tukemisen kautta.
Tämä lienee aivan luonnollista: eiväthän rivikansanedustajat kykene edistämään yhteiskunnallisten arvojen toteutumista samalla tavalla kuin poliittinen eliitti. Vai voiko muka? No en kyllä usko. Kyllä jaloimmista arvoista osaavat huolehtia vain jaloimmat ihmiset. Kyllä parhaimmat airueet isänmaallemme löytyvät valtioneuvostosta ja Säätytalon käytäviltä. Siellä tiedetään mikä Suomi-neidolle ja – pojalle on kaikkein parasta, vaimitensenytoli…
P.S Kunnallisalan kehittämissäätiön KAKS:n TNS Gallupilla teettämä tutkimus muuten kertoo, että puolet reilusta tuhannesta vastaajasta on sitä mieltä, että kunnallishallinto on elinkeinoelämän toiveiden tahdoton toteuttaja. Kuusi kymmenestä pitää hallintoa näennäisdemokraattisena.
P.S.2 Saadaankohan tänään jo laulaa onnittelulaulu ”Paaaljooon ooonnneeeaaa vaaaan, Kyyyyöööstiii!” Tänään kokoontuu Pyhä Allianssi, Arvonimilautakunta, puheenjohtajansa pääministeri Matti Vanhasen johdolla. A-luokan lautakunnalla on edessään kinkkinen päätöksenteko: tullako vai eikö tulla??!! Siis Kyösti Kakkosesta vuorineuvos, eller nej;)
P.S.3 Toimitusjohtaja Kyösti Kakkonen on viimeisimmän tiedon mukaan pyytänyt Arvonimilautakunnalta, ettei hänen hakemustaan käsiteltäisi vaalirahoituskohun vuoksi. No, jäämme odottelemaan jotakin sopivaa kompensaatiomallia, jonka pääministerimme tilalle kehittelee. Sillä ei kai kukaan tosissaan usko, että asia jää tähän?! Manööverihan kuuluu osastoon ”VPK:n ruiskuosasto”.
DoSome! 