Tanskasta se alkoi?!

Mikä se on, jonka eurooppalainen muoto sai jalansijaa näkyvimmin Tanskassa ja jonka vahvistumista tullaan seuraamaan Irlannissa, mikäli EU:n puheenjohtamaa Ranska ja sen viriili presidenttiä Sarkozy voivat asiaan yhtään vaikuttaa. Mikä se on, joka saa Kollajan ja Vuotoksen tekoaltaiden rakentamisen jälleen kerran selvitysasteelle ja vielä valjastamattomien jokien hyötykäytön pohdintavaiheeseen kansallisesta vesilaista, koskiensuojelulaista ja luonnonsuojeluista huolimatta.

Mikä se on, jonka vuoksi Pallas-tunturin ja muiden vastaavien ainutlaatuisten luonnonkohteiden status Kolia myöden tullaan varmuudella arvioimaan uudelleen päämääränä tehostettu hotellirakentaminen ja moottoriturismi. Ja vielä: mikä se on, joka saa kuntiemme valtuustot pyörtämään pyhät sanansa ja päätöksensä vuosi vuodelta, kuukausi kuukaudelta ja viikko viikolta, sen mukaan mitä jotkut joukkonsa mielipidejohtajat saavat milloinkin päähänsä vaatia.

Olkoon kysymys päätöksestä kuin päätöksestä, olemme alkaneet elää konkretiassa, jossa mikään ei ole pysyvää. Postmoderniin todellisuuteen elimellisesti liittyvä muutos ei suinkaan ole sinänsä ongelma, vaan muutoskulttuuriin pinnallisesti liittyvä ”väärä päätös”- ilmiön räjähdysmäinen laajeneminen.

”Väärä päätös”-ilmiö tarkoittaa pahimmillaan edellisten esimerkkien tapaista järjestelmän tarkoituksenmukaista pompottamista ja systemaattista aliarvioimista. ”Väärä päätös”-ideologian mukaan päätösehdotus tuodaan päätösareenalle niin kauan kuin jonkun tahon määrittämä ”oikea päätös” syntyy.

Tanskassa äänestettiin EU:sta moninkerroin, Irlannissa tullaan käsittelemään Lissabonin sopimusta melko varmasti uudelleen, kotimaassamme altaita rakennetaan, koskia valjastetaan, luonnonsuojelualueita pirstotaan ja uraania kaivetaan. Näin tapahtuu kaikesta huolimatta, välittämättä juurikaan siitä, mitä täysjärkisinä pitämämme, parlamentaarisesti valitut edushenkilömme ovat valtuuttaminamme päättäneet. Tai mistä kansa on sitovalla tavalla äänestänyt, kuten Tanskassa.

Tämän kaltaiseen järjestelmään liittyy kaikilla päätöksenteon tasoilla vääjäämättä luottamuksen menetys. Mitä merkitsee pidemmän päälle se, etteivät edusmiehemme, puhumattakaan heidät vilpittömällä asenteella valinneista kansalaisista, voi enää olla varmoja mistään yhteiskunnallisessa päätöksentekojärjestelmässä tehdyistä päätöksistä. Tänään tosi voi vaihtua jo huomenna epätodeksi; tänään tuiki uskomaton voi muuttua huomenna karvaaksi todellisuudeksi.

Kun uuteen päätöskulttuuriin yhdistetään kansallisessa lainsäädännössämme 1980-luvulta saakka yleistynyt kertakäyttöisten lakien laatimisen perinne, alkaa tilanteemme muistuttaa niin hartaasti aikanaan kritisoimaamme rakkaan itänaapurimme yhteiskuntaa, jossa näytetään elettävän kuin viimeistä päivää. Puhumattakaan siitä, että myös suomalaiseen päätöksentekoon on viime aikoina yhdistetty muitakin elementtejä kuin juhlalliset vakuutukset tai moraalinen kirkasotsaisuus. Muotoilevatko ”taulukauppiaat” tulevaisuudessa myös meidän yhteiskuntamme kaanonin?

Erääksi selitykseksi kestämättömiin päätöksiin, parlamentarismin ja kansanvallan selkeään kriisiytymiseen voidaan tarjota ahneuden ryydittämää opportunismia. Kyse voi olla niin ikään kevyillä henkisillä resursseilla varustettujen valtaapitävien eksponentiaalisesta lisääntymisestä, joka mahdollistaa puolestaan entistä pienemmän joukon todellisen johtajuuden.

Tuskin kumpikaan arvio on riittävä selittämään ilmiön laajuutta. Selvitystyöhän tarvittanee jälleen jotakuta Maan Viisasta Miestä, Filosofian Tonavaa, Ajatusten Himalajaa, vertaansa vailla olevaa päivystävää dosenttia. Tarjoan tehtävään, tosin postuumina, erästä herra Marxia, Groucho Marxia. Sillä kukapa olisi voinut lausua nerokkaammin luonnehdintansa muun muassa poliitikosta kuin juuri Marx: ”Hän voi näyttää idiootilta ja puhuakin kuin idiootti. Älkää antako sen kuitenkaan hämätä – hän on todella idiootti.”

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s