Wellcome Back Mr. Keynes

keynes

1920-luvulla Keynesillä oli kysyntää. 1930-luvulla Keynesillä oli kysyntää. 1940-luvulla Keynesillä oli kysyntää. Keynesillä oli oikeastaan kysyntää aina 1970-luvulle saakka. Keynesillä on taas kysyntää. Tottakai ja onneksi!

Yhteenvetona tästä Keynesin kokonaiskysynnästä voi sanoa, että Keynesiä on kysytty aina silloin kun maailmantalous menee päin hevosen takapuolta, tai hieman isompaa, esimerkiksi norsun.

Kun alkavat iloiset ajat ja rahaa riittää, Mr. Keynes saa maata rauhassa kaikkine ideoineen ja ajatuksineen.

Suomessa Keynesiä on herätellyt ainoastaan eräs eduskunnan puhemies. Tulkitsen Niinistön lausumat keynesläisiksi. Voin olla väärässä tai oikeassa. Keynesin sanonnan mukaan on kuitenkin parempi olla jokseenkin oikeassa kuin täysin väärässä.

Mikä mies Keynes oli? Aikalaisten arvioimana ensinnäkin nero, sitten homo ja sitten yleisesti ja kapeasti arvioituna vain yksinkertaisesti muita ylenkatsova paskiainen.

Puututaan tähän ensimmäiseen ominaisuuteen, nerouteen, joka suuntautui laajalle, mutta erityisesti talouteen, ja vielä erityisemmin makrotalouteen.

Keynesin lähimmät ajatukset ja teesit taloudesta voidaan kiteyttää hyvinkin muutamaan lauseeseen:

– Valtion on puututtava taloutta uhkaaviin tilanteisiin välittömästi ja tehokkailla toimenpiteillä

– Taloustiede on enemmän moraalifilosofiaa kuin matematiikkaa

– Työttömyyden torjuminen on elintärkeää ja ehkäisee kurjuudelta

– Korkea inflaatio ja pysähtynyt talouskavu poissulkevat toisensa

– Nousukaudella valtion tulisi säästää, laskukaudella investoida

Keynesin (1936) ajatusten pohjalta nousevat ideat ovat jo esillä, niin globaalisti kuin lokaalistikin: valtioiden on käynnistettävä julkisiin kohteisiin esimerkiksi infrastruktuuriin kohdistuvat investoinnit, laskettava korkoja, otettava tarvittaessa velkaa ja lisättävä edellä mainituin keinoin kokonaiskysyntää.

Kaikkien poliitikkojen ja etenkin keskinkertaisten valtiovarainministerien on syytä nyt yrittää uskotella että heidän ajatukset ovat heidän omiaan.

Keskeistä tämän tavoitteen saavuttamisessa on, että jutuniskeminen veronalennusten hyödyistä kannattaa lopettaa ajoissa. Ettei joudu naurunalaiseksi, ja putoa tyhmien poliitikkojen kastiin. Se on omiaan muun muassa vähentämään kaikenlaisten palkintojen määrää.

Tyhmien poliitikkojen kasti on sitä paitsi suurin olemassa olevista, eikä siihen kuuluminen niin ollen tuota merkittävää lisäarvoa.

Lähteet:

Keynes, J.M. 1936. The General Theory of Employment, Interest and Money. MacMillan.

Minsky, H. 1975. John Maynard Keynes. Columbia University Press. NY.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s