Dalai-lama, vaan ei davai…

Eilen illalla oli tellyssä nautittavaa katsottavaa: Maarit Tastulan vieraana Punaisessa Langassa oli Tiibetin hengellinen johtaja Dalai-lama. Vaikka haastattelu olikin uusinta, aihe ei ollut kokonaan aikaansa elänyt. Puhuttiin myötätunnosta, onnesta ja ihmisen mahdollisuudesta vaikuttaa. Suosittelen lämpimästi!!

http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=28&t=554&a=4788

Samaa myötätunto-aihetta sivusi samana iltaehtoona Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö, talouspuheidensa ohessa. Niinistö on, kuten aiemminkin olen todennut, järkijätkä. Keynesin linjoilla… Suosittelen lämpimästi!!

http://areena.yle.fi/toista?id=1728211

Moni toivottaisi varmaan jo ”davai lama”, vaikka syvin lama on vasta edessäpäin. Arvatenkin suurimmat avunhuudot tulevat kuulumaan niiltä, joilla menetettävää on eniten: miljonäärit, suursijoittajat ensin huutavat apua; sitten huutavat apua kahden tai kolmen asunnon, kahden auton ja mökin, kolmen taulutelevision, kolmen ulkomaanmatkan, timanttisormuksien ja neljäntoista Vuittonin ja Bossin loukkuun joutuneet…

Ne, joilla on ollut tähänkin saakka kohtuullisen kurjaa, ovat niitä hiljaisimpia. Heiltä on mennyt jo ääni.

Toisaalta voi ajatella, että kurjuuteen jo sopeutuneille lama ei tuota sen suurempaa tuskaa kuin tavallinen arkikaan. Lama voi olla joillekin päinvastoin lohduttavaa. Moni näkee ympärillään toisilla nyt sen saman todellisuuden, joka suisti oman elämän allikkoon 90-luvulla.

Puolestaan niille, jotka ovat ennakoidusti sopeuttaneet elämänsä reaalisuuden rajoihin, tämä taloustilanne voi tuoda runsaasti uutta positiivista toimintaa ja aktiviteettia.

No, luvut ovat kyllä karmeita, täytyy myöntää. Valtiovarainministeriö ei enää anna arvioita tulevasta. Suomen Pankissakin valkenevat nenänpäät.

Joku arvio on, että ennen ensi kesää työttömyys lisääntyy 60 000 henkilöllä. Samoin arvioidaan, että puskurirahaa laman torjuntaan tarvittaisiin n. 10 miljardia vuodessa seuraavan kolmen vuoden aikana.

Jotta aletaanpas kaivella vanhoja säästöpossuja esille. Eilen kukaan talouden supernero ei kehottanut enää kuluttamaan päätoimisesti. Olisikos sittenkin säästämisen aika?!

Säästämään kykenemme. Mutta kykenemmekö tuntemaan myötätuntoa?!

Advertisements

2 kommenttia artikkeliin ”Dalai-lama, vaan ei davai…

  1. Löysin blogisi vahingossa Blogilistalta. En ole vielä ehtinyt lukemaan kuin muutaman juttusi (mikäli olet blogin ainoa kirjoittaja) mutta nyt jo tiedän, että kirjoitat todella persoonallisella tyylillä asioista, joista monellakaan ei ole minkäänlaista tietoa. Tämä lama-juttusi esimerkiksi osoittaa sen, että osaat kirjoittaa huumorilla vakavista asioista ja tutkit asioiden taustoja.

    En ehkä ole aina kaikesta kanssasi täysin samaa mieltä mutta nautin joka sanastasi.

  2. kiitos kommentistasi! eritoten viimeinen lause on cool: jokaisella meistä pitäisi olla moinen kyky. kyky nauttia joskus sanoista joiden sanoman kanssa ei välttämättä olla samaa mieltä. lie kommentoija itsekin sanansijoittajia;)
    rapi-rauhallista joulua!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s