Mannerheimin keittokirja

Ehkäpä lähihistorian merkittävin paljastuspläjäys on nyt sitten silmiemme edessä, kaikessa kammottavuudessaan. Ylipäällikkömme, Carl Gustav Emil Mannerhein yritettiin myrkyttää jatkosodan aikana!!

Neuvostodesantit pysäytettiin urhoollisen vastavakoilumme toimesta aivan viime tipassa – noin 30 kilometrin päähän Mikkelistä. Että aivan näin lähituntumaan, sotilastermiä vapaasti käyttääkseni, tihulaiset pääsivät ponnahtamaan.

Läheltä piti -tilanne on vain yksi monista. Toinen samanmoinen vaara uhkasi Marsiamme omassa saunarannassaan niin ikään jatkosodan myllertäessä: adjutanttinsa nimenomaisesta varoituksesta huolimatta Marski oli tepastellut ryhdikkäänä saunasta uimaan upotakseen neljän metrin kahlauksen jälkeen syvänteeseen. Ei hyvä!

Väitöskirjatutkimus asian tiimoilta on vielä kesken. Attentaatista epäillään ylivoimaisen taitavia sukeltajadesantteja, jotka olivat liukuneet paikalle peräti Volgalta saakka!! Hekin muuttivat sittemmin Amerikkaan, ruoka-aine-ekspertti-desanttien tapaan.

Palatakseni kokkidesanttien uhkaavaan iskuun Mikkelin päämajan keittiöön: on aivan satumainen ihme, että Marsimme sai lopulta kuolla luonnollisen kuoleman Sveitsissä. Suunnitelma Marskin myrkyttämiseksi oli nimittäin sen verran käsittämättömän ovelaa luokkaa.

Jos gourmee-desantit olisivat päässeet niin sanotusti kyökin puolelle, ja osanneet ohittaa siellä emännöineet lotat (per 120 kg) kaulimineen, olisi Mikkelin esikunnan pöytään pistelty sujuvaa vauhtia kasa paleltuneita pottuja ja hapankaalittua, ilman ensimmäistäkään epäilyä.

Olisipa Marski sitten syönytkin herkutellen poskeensa koko annoksen, ryypännyt päälle stalisnavskajat, röyhtäissyt sivistyneesti (viimeisen kerran) ja pistänyt mahorkan roihuamaan (niin ikään ensimmäisen ja viimeisen kerran).

Olisi sitten erittäin todennäköisesti käynyt sillä perin juurin ikävällä tavalla, että Marskin mahorkanpoltto olisi loppunut lyhyeen erinäisten myrkkyjen temmeltäessä hänen ylimaallisen olemuksensa sisikunnassa.

Sitten olisimme viettäneet suuret hautajaiset kaiken muun murheen ja menetyksen keskellä.

Mutta näin ei käynyt, kaikeksi onneksemme, vaikka suunnitelma pirullisuudessaan olisikin johtanut erittäin todennäköisesti attentaatin menestyksekkääseen läpivientiin. Ellei nopea, nokkela ja erityisen taitava vastavakoilumme olisi torjunut hyökkäyksen jo ennakolta.

Myrkytyssuunnitelmaa tehnyt tutkijahan kertoi, että laskuvarjoilla pudotetut desantit olivat paljastuneet jo viikkoja aiemmin.

Voi että! Siinä meni tämäkin jännitysnäytelmä ihan munilleen. Taisi olla Mikkelin pöydässä sitä Salmon-Ellaa.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s