Marginaalit Maalle, Mars !?!

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) ja Tulevaisuuden tutkimuskeskus pohtivat yhteishankkeessaan ”Green Care – terveyttä ja hyvinvointia maataloudesta” sitä, miksei Suomessa maataloutta ja sosiaalialaa voisi yhdistää kuten Hollannissa, jossa toimii jo yli tuhat Green Care -tilaa.

Hollannin mallissa yhdistetään luonto, eläimet, ohjaus ja hoiva palvelemaan erityisryhmiä kuten muun muassa oppimisvaikeuksista kärsiviä, kehitysvammaisia ja vanhuksia.

Heti kärkeen muistutan tajuavani kristallinkirkkaasti, miten hyvä idea on, Hollannin mallissa. Siihen olen jotakuinkin tutustunut.

*

MTT:n raportti ennakoi Green Care -palvelujen kysynnän kasvavan samaan tahtiin kuin sosiaali- ja terveydenhuoltoa yksityistetään. Ajatuksena on, että uudet yritykset tarjoaisivat työmahdollisuuksia hoiva-alan koulutuksen omaaville emännille ja isännille.

No mikäs tässä nyt antaa aihetta kritiikille?! Muutama seikka kannattaa huomioida, ennen kuin tästä innovaatiosta suunnitellaan samaan tapaan valtaistuvaa ideaa kuin oli aikanaan ”tehostettu palveluasuminen”, joka toiminnallisena järjestelmänä on vieläkin lapsenkengissään, odottaen epätoivoisesti uutta kehityspursketta.

Tehostetulla palveluasumisella yritettiin siirtää ja yritetään siirtää edelleenkin vanhuspalvelujen kustannuksia valtion maksettavaksi. Näin siis yksinkertaisimmillaan. Erään kunnanjohtajan lausetta siteeraten ”kannattaa toimia vielä kun valtion piikki on auki”.

Luvattuja, ja asianomaisen asetuksenkin vaatimia palvelu- ja hoivamuutoksia ei toteuteta kuin suurimpien kaupunkien tehostetun palveluasumisjärjestelmän piirissä.

Pienemmissä kunnissa entisen vanhainkodit ovat kokeneet usein ”yhden yön ihmeen”. Vielä illalla vanhainkoti on ollut vanhainkoti, ja aamulla senioreiden herätessä vanhainkoti onkin muuttunut tehostetun palveluasumisen yksiköksi. Simsalabim!

Tästä ihmeestä olen itsekin kirjoittanut aikanaan pari riviä otsikolla ”Vanhustenhoidon hokkuspokkus”.

*

Suomeen sovitettavassa Green Care -mallissa ole muuta eroa Hollannin malliin kuin pari pientä kuuluisaa kulttuurieroa: kulttuuriero marginaaliryhmiin suhtautumisessa ja kulttuuriero hoivakäsityksissä, jotka ovat muodostuneet viimeisimmän sadan vuoden aikana. Tai pidemmän.

Verrataan vaikka varmistukseksi hollantilaista suhtautumistapaa ja asennetta elämään yleensä, tasa-arvoon, rikollisuuteen, huumeidenkäyttöön, sukupuolisuuteen, taiteeseen, arkkitehtuuriin, ajattelun vapauteen, ja niin edelleen…  Siis kaikkeen siihen, mitä muun muassa meillä Suomessa on Hollannin malleissa kritisoitu.

Lista on miltei loputon ja sellaisenaan Suomeen suhteutettuna masentava. Muun muassa juuri tämän vuoksi mallien siirtäminen totaalisten kulttuurierojen yli ei ole missään mielessä järkevää. Tämä on todettu aiemminkin. Esimerkiksi uskontojen välisissä prosesseissa.

*

Uskon, että MTT:n esittelemä ideologiahypoteesi tulevaisuusnäkyineen on melkein vilpitön. Siis melkein vilpitön. Jos idean esittelijänä olisi MTK, voisin sanoa melkein samoin.

Kuten raportissa tulee julki, yhtenä Green Care -toiminnan seurausvaikutuksena olisi maatilojen toiminnan elvyttäminen, ja työn lisääminen maataloudessa toimiville yrittäjille. Mikä siis ei ole laisinkaan paha asia. Noin ylipäätään.

Luulenpa kuitenkin, että tuo lähes tulkoon sivuvaikutuksena lanseerattu ”maaseudun elvytysvaikutus” saattaa olla tässä ideassa kuitenkin se pääasia, onhan raportin ytimessä  kehittää ”tulevaisuuden mahdollisuus maaseudulle”.

*

Niin vanhustenhoivassa kuin vammaistenkin osalta jo vuosien toivottu tavoite on ollut integroida nämä ihmiset luontevasti normaaliin elämään. Elämänyhteyteen ns. terveiden ja kaikenikäisten kanssa.

Suomessa, toisin kuin Hollannissa ja esimerkiksi Tanskassa, erillisryhmät on kuitenkin aina pyritty sijoittamaan ”muualle”. Sanoohan suomalainen kansanperinnekin ytimekkäästi ”poissa silmistä, poissa mielestä”.

Tämän kulttuurisen tosiasian läpi tarkasteltuna raportin idea ei olekaan enää niin vilpitöntä laatua.

*

Vanhukset, vammaiset ja muut yhteiskunnan kannalta tuottamattomat tai kiusalliset ryhmät voivat hyvinkin onnistua elvyttämään maaseudun tilat emäntineen ja isäntineen. Toiminnallisesti huippuunsa viritettyjä yksiköitä tuntee historia lukuisia. Kaikkein kuuluisimmat maaseutu-toimintayksiköt ovat aikanaan löytyneet Saksasta ja sen ”yhteistoiminta-alueilta” 1930-luvulta 1940-luvun puoliväliin.

Hoiva-ala ei kuitenkaan ole ala, jolle putkahdetaan heinäkasoista, paloautojen penkeiltä tai vaikkapa markettien kassoilta. Hoiva-alalla harjoitetaan suunnitelmallista, korkealuokkaista toimintaa, jota toimintaa varten pyritään räätälöimaan toimintaan parhaiten soveltuvat tilat ja ympäristöt.

MTT:n raportin ”rakennukset uusiokäyttöön” -teema on arveluttava: entisen navettarakennuksen ”räätälöiminen” vanhuspalveluyksiköksi ei kyllä kuulosta oikein houkuttelevalta järjestelmältä, vaikka karja ja vanhukset olisivatkin tietyssä mielessä yhteensovitettavia käsitteitä, ainakin valtionhallinnon suunnitteluyksiköissä.

Jo vuosia sitten kunnat markkinoivat entisiä lakkautettuja kyläkoulujaan ”vanhuspalvelukodeiksi” tai mielenterveydellisistä ongelmista kärsivien ”lepokodeiksi”.

*

Yksinkertaisesti ilmaistakseni: raportin ajatuksia voi hyvinkin pohtia, ja pitääkin, totta kai. Muistaen kuitenkin sen, että Suomi on siirtynyt lopullisesti pois ruoti-järjestelmästä ja syytingistä.

Muistettava on myös se, että Suomi on pysyvästi urbanisoitumassa: jo suurin osa ihmisistä asuu ja elää asutuskeskuksissa tai niiden laitamilla. Kehitys on ollut selkeä ja tavoiteltu: valtio on jo vuosikymmenen ajan lakkauttanut päätöksillään maaseutua.

Tätä vuosikymmenten suunnitelmallista toimintaa ei kumota sillä, että suomalaiset marginaaliryhmät siirretään pikku hiljaa sinne missä tuuli soittaa koivujen latvoissa ja suolta nousee huuru. Poissulkematta sitä, että joillekin edellämainitut luonnonilmiöt edustavat nostalgiaa parhaimmillaan.

*

Marginaaliryhmille ja entistäkin suuremmalle vanhusten joukolle on taattava ennen kaikkea turvalliset olosuhteet niissä elinpiireissä, missä nämä ryhmät ovat ennenkin tottuneet elämään. Vanhuus tai vammaisuus ei voi olla kriteeri joutua siirtouhan alle.

Totta kai, Suomen kunnat ovat lirissä marginaaliryhmineen ja vanhusongelmineen. Mutta semmoista se on, elämä.

Elinkaariasuntoja ja laadukkaita pienryhmäkoteja on rakennettava, ja ihan kauniisiin ympäristöihin. Laadukkaita palveluja on muodostettava ja niitä on valvottava.

Jokaisen on voitava elää elämänsä loppuun suurin piirtein oman elämänhistoriansa viitoittamalla tiellä. Niin niiden, jotka ovat kaupunkien kasvatteja kuin myös meikäläisten, joilla on multaa varpaittemme välissä.

Itse kuitenkin haluan vanhana kaupunkiin, en lakkautetulle lypsykarjatilalle. Teatteriin on päästävä jalan.

Tunnen kuitenkin muutamia, jotka haluavat päättää elämänsä latojen nurkilla, jopa niiden takana.

P.S. Voi voi, niitä SAK:n poikia: tänään MOT-ohjelmassa kerrotaan ammattiyhdistysten koulutusrahoista, jotka valuvat SDP:n ja Vasemmistoliiton vaalirahastoihin, ihan Kehittyvien Maakuntien Suomi ry:n luomalla mallilla…

Eiköhän EU:n kannattaisi kieltää vaalirahoitus ainakin Suomessa kokonaan. Emme näytä osaavan erottaa omia ja vieraita euroja toisistaan.

Mainokset

3 kommenttia artikkeliin ”Marginaalit Maalle, Mars !?!

  1. Ei kuulosta pahalta ensinkään tuo hoivapalvelujen tuottaminen maatiloilla. Pienemmillä tiloilla työtä on jo liikaakin, muistan sen entisiltä ajoilta. Hoivapalvelutyö on sitoo varmasti useamman kuin yhden henkilön, lisäksi työ on 24 tuntia vuorokaudessa.

    Ammattitaidon lisäksi yrittäjiltä tarvitaan työhön sopivaa luonnetta.

  2. Minulle on tutumpi Tanskan malli. Siellä 80-kymppiset sisarukset perivät teurastamon. Vanhat naiset muuttivat suuntaa ja perustivat hotellin, jossa järjestivät juhlia osallistuen itse pitopalveluun yhtä iäkkäiden ystävien avustaessa. Länsinaapurissa oli kunnalliskoti saaressa. Se oli vammaisten, kodittomien ja kuolevien koti. Kynnellekykenevät osallistuivat talon töihin. Syksyisin lähdettiin moottoriveneellä saariin. En tiedä kuinka paljon oli johtajattaren lisäksi henkilökuntaa. Mielisairaiden kohtelu ainakin oli ala-arvoista kiinnisitomisineen. Kuolevat saivat kuolla rauhassa. Kesätyöpaikkoja tämä laitos ei tarjonnut. Piti lähteä Ruotsiin vanhain- ja hoitokotiin harjoittelemaan. Sain olla melkein johtajatar suuressa talossa. Ruotsalaiset eivät tehneet kesällä 1960 töitä. Siellä sai kuitenkin palkkaa annetusta työstä. Sitten tulee häätö saaresta. Änkkä-Armas oli tuohtunut kun lääkäri jakoi sijoituspaikat uusiksi. Monen osoite oli mielisairaala. Armas totesi, kun lääkäri määritteli hulluksi. Armas sai kunnan tarjoaman kodin. Kävi tansseissa puku päällä. Oli herrasmies viimeisen päälle. Saaren asukkaat olivat kunnanlääkäriin verrattuna aitoja. Saaressa oli jäljellä ruumishuone. Siitä olisi saanut taikatikkuja, mutta ehkä joku on siirtänyt hirret uusiokäyttöön. Kunta otti ikänsä mielisairaalassa viettäneen koulutoverini asumaan vanhustentaloon samoihin aikoihin kun palasin vanhempieni luokse omaishoitajaksi. Ritva elää eläkkeellään. Sosiaalitoimi peri isältäni omaishoidontuen palvelumaksuna takaisin minun tekemästä työstä. Ritva sai vähän myötätuntoa, minua lyötiin kuin vierasta sikaa joka taholta. Suljetullakin on turvallisempaa kuin omassa elämässä omaishoitajana. Saaressa on nyt jätevedenpuhdistamo ja Juojärvessä suurempi ravinnekuormitus kuin Itämeressä.

  3. tuo teurastamo-mielisairaala -yhdistelmäideahan antaa toivoa meidänkin maaseutumme tulevaisuudelle! Ajatella, miten nerokas järjestely!

    ja vielä saa saaressa kaiken lisäksi. hesassa vitsailtiin 70-luvulla ulkosaaristoon perustettavasta ”hoitolasaaresta” alkoholisteille. olisi ollut kuulemma vapaa tarjoilu viimeiseen drinkkiin saakka. oikea unelmapaikka siis! eikä kenenkään olisi tarvinnut mantereella pohtia nimby-ajatuksia…

    erään tiukimman pakkastalven aikana tosin yrittivät helsingin kaupungissa päästä kerralla eroon pultsareista keräämällä heidät lämpimään. idea oli erään johtavan kirurgin, muistaakseni. no, maksat alkoivat poksua sitä mukaa kun ukkelit pääsivät putkiin. sitä se jäänesto teettää.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s