Mediavero ja muita huvituksia

Laitoinpa tässä taannoin rakkaille kansanedustajillemme postia Ylen mediapäästöstä. Mediamaksu, tai selkeämmin ilmaistuna mediavero näyttää herättävän tunteita myös kivikasvopäättäjiemme joukossa, ja sehän on vain hyvä se. Näin veri kiertää paremmin, ja ehkäpä myös aivot toimivat tehokkaammin.

Kaikkiaan kuusi kansanedustajaa kahdestasadasta on vastannut. Virhemarginaali on siis joltisenkinmoinen. Vain Keskustan ja Kristillisten edustajat ovat vaivautuneet vastaamaan nöyrälle kansalaiselleen. Ja vastaus kaikilta edustajilta on ollut tismalleen yhtäläinen: mediamaksu on esityksen mukaisena kohtuuton ja sitä tulee muuttaa tasa-arvoisempaan suuntaan. Sisso!

Ja kuinkas tämä uutinen taas lanseerattiinkaan: eduskunta oli kuulemma lähes yksimielisesti esittämässä mediamaksua… En kuitenkaan jaksa oikein uskoa, että viestiini aktiivisimpina vastanneet puolueensa korkeimmat edustajat olisivat olleet aivan yksimielisinä viemässä esityspaperia eteenpäin.

Tai sitten he jutustelivat minulle ihan toista kuin työryhmissään. Mikä sekään ei tietysti ole ennenkuulumatonta. Totuushan on kuulemma kontekstisidonnaista.

Näyttää vahvasti siltä, että Mikael Jungner saa kehitellä ideaansa vielä rutkasti eteenpäin. Olisiko sittenkin paras esittää siististi Ylen kustannuksia maksettavaksi valtion budjetista. Nyt esitetty mediavero ei ole Perustuslakimme mukainen, eikä se tule missään olosuhteissa läpäisemään myöskään EU-lainsäädäntöä.

Ja uskon meitä olevan monia sellaisia vakaumuksellisia, jotka kilauttavat Brysselin kaverille ihan juuri samalla hetkellä kun puhemiehen nuija on kopsahtanut pöytään esitetynlaisen mediaveron hyväksymiseksi. Sitten taas katsotaan, mitä EU-tuomioistuin sanoo sisämarkkinalainsäädännöstä, ja epätasa-arvoisesta kilpailusta, kansalaisten yhtäläisestä kohtelusta, ja niin edelleen.

Sinäkin voit lähestyä niitä, joiden palkan maksat. Osoite kaikille tasapuolisesti on:  eduskunta@eduskunta.fi

*

Ortodoksit esittelevät jälleen edustavalla tavalla ulkokultaisuuttaan, tällä kertaa Isä Mitron eurovaaliasiassa. Viitalla vai ilman, on kysymys, joka askarruttaa nyt kirkon johtoa.

Niin, eihän toki ennenkään ole muuta pohdittu kuin sitä, onko pyhimyksen kuva suorassa vai ei. Sama näyttää toistuvan kaikissa ortodoksien tekemisissä ja kannanotoissa: naispappeuskysymys, riippumatta martoista tai marioista, on paradoksaalinen; samoin kysymys homoseksuaalisuudesta, riippumatta kirkon isien ja paimenten omista suuntautuneisuuksista, ja niin edelleen.

Voi, voi, sanoisi tähän varmaan sekä Jeesus, että Lutherus.

Toivotaan kuitenkin Isä Mitrolle, tai näin tuttavallisemmin sanottuna ”Nitrolle” voimia voittaa nuo vanhoilliset ja ulkokultaiset, jotka vain mediassa uskottelevat elävänsä ihmisten kanssa käsityksin.

*

Ruotsissa Piraattipuolue näyttää saavan makoisan voiton eurovaaleissa. Siinäpä ”tirskaus kippeeseen syvämmeen”, kuten mummoni olisi sanonut, ja väkevä osoitus siitä, että vanhoillinen puoluejärjestelmä rapautuu hyvää vauhtia uusien, nopeiden yhteenliittymien tieltä.

Ja onko paha ollenkaan. Riippumatta vaikuttamisen aiheesta, sanon kuin Väyrynen aikoinaan: kyllä varmasti ei!

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s