lomaltapaluustressinhallintaohjelma

vuosien takaa tuttu toimittaja soitti ja kysyi, olenko kiinnostunut lomaltapaluustressintorjuntaohjelmista. tekee kuulemma juttua erääseen naistenlehteen. hyvä kun ei miesten, vastasin. ja epäilin, olisiko nyt kyse juttupulasta kun minulle soittelee, kun en ole enää aktiivi millään lailla…

varsinaiseen kysymykseensä vastasin jotta en. kysyi miksi. vastasin jotta kun en käytä. kysyi mitä? no niitä lomia, sillä ei kai lomaltapaluustressiä voi olla, jos ei lomaile?! toimittaja vastasi jotta ei tietysti. ei kai?!

no sitten hän loihe kysymään, jotta mistä luulisin tuommoisen tilan johtuvan. vastaus oli helppo, kun olin sitä miettinyt jo lukiessani näitä kesä-heinäkuun aikaisia satoja fb-päivityksiä lomista. mielestäni lomaltapaluustressi johtuu todellisuuspakohakuisuudesta. siis siitä, että ihmiset yrittävät päästä pakoon arkea jonka kokevat jollakin tavoin epämiellyttäväksi. he asettavat tavoitteekseen pääsääntöisesti aina sen hetken, jona voivat irtautua jonnekin muualle, vaikka vain henkisesti. takaisinpaluu on sitten ahdistavaa, tietäähän sen, jos ajatuksiin on juntannut vuosikausia, jotta arki on sarja ahdistavia pakkoja.

ymmärrän toisaalta arkipakolaisia, koska ongelma on minulle läheinen kommutatiivisesti: minä koen oloni epämiellyttäväksi vain silloin kun joudun arjesta eroon. mutta kun työ on ollut semmoista kohta kolmisenkymmentä vuotta, jotta välillä joutuu väkisinkin pois arkipäivän miellyttävistä tapahtumista ja rutiineista. mutta siihenkin tottuu. nämä pistäytymiset arkielon ulkopuolella kun eivät ole niin pitkiä, lomien pituisia, että niihin pitäisi soveltaa joitakin mentaalihallinta- tai torjuntaohjelmia. ja toisaalta – niistä on tullut aina elanto, mikä äkkiseltään on ihan miellyttävä ajatus. muutoinhan arki alkaisi oikeasti ahdistaa. ja sitten pitäisi alkaa paeta toisiin todellisuuksiin, muiden ihmisapinoiden mallin mukaan.

toimittaja kysyi, miten lomastressiä voisi mielestäni ehkäistä. sanoin jotta silviisiin että minimoi lomat. ei riittänyt kuulemma vastaukseksi. sanoin jotta sitten pitää vaan yrittää ilmeisesti jatkaa itsensä huijaamista arkielämässä. kääntää vaikkapa telkkari päälle ja laittaa spotifait hurisemaan korviin. ja hyräillä heti vaikka ”tyhjää huonetta” tai ”murusia” kun joku arkiajatus alkaa takoa päässä. vaikeampaa on varmaan alkaa elää realismissa?!

”haastattelu” oli loppusuoralla, kuulin sen toimittajatoverini äänensävystä. loppuhuipennus oli kuitenkin vasta tulossa: kysyin, lähettäisikö toimittaja jutun minulle luettavaksi ennen printtiä. toimittaja vastasi jotta tuskin on aihetta, koska ei tällaista voi julkaista x:ssä, lukijat kuulemma ahdistuvat entisestään. lohdutin, jotta sittenhän löytyisi markkinarako näille entisten missien ja mallien tarjoamille ahdistavienjuttujenlukemisenjälkeis-stressinhallintatorjuntaohjelmille. toimittajakollega ei ymmärtänyt vihjettä. sovittiinkin pilke silmäkulmassa, jotta soittelee uudelleen sitten kun kaikki lomat on peruutettu. sanoin uskovani, ettei siihen tämän hallituksen kaudella kulu kovinkaan pitkään. joten pikaisiin tapaamisiin!

Päin Persuja

Kuten aiemmin todettu, EU-takuissa mennään ennakoidun mukaan. Portugalin pelastusoperaatio on elintärkeä ennen kaikkea Espanjan pankeille, jotka ovat rahoittaneet Portugalin hölynpöly-projekteja lähes kymmenen Espanjan kansantalousprosentin verran.

Seuraavat siirrot on niin ikään yksinkertaista aavistaa: Kreikka asetetaan velkasaneeraukseen. Tämän jälkeen samalle estradille astelee Irlanti ja Portugali; ei ehkä aivan tässä järjestyksessä. Voi olla niin, että Portugalin saneeraus tulee heti Espanjan tukipäätösten jälkeen. Sillä Espanja odottaa jo EU-ovella, säkki kourassa.

Espanjan savotasta tullaankin sitten maksamaan paljon. Joku arvio hatusta nykäisten voisi sattua 200-300 miljardin euron tietämille. Siinä on uudelle hallitukselle pohtimista – ja selittämistä kerrakseen.

*

Persut näyttävät pitävän kohtuullisen tiukasti asemansa gallupeissa. On muistettava kuitenkin tosiasiat: Uudellamaalla Persut nappaavat jättipotin, se on selvä. Soinin äänet vievät mukanaan muitakin. Olisiko sopiva arvaus noin kuudesta kahdeksaan paikkaa…

Muualla Suomessa rynnistys lopahtaa persuehdokkaiden tuntemattomuuteen. Vaalityön aikana kansalaiset eivät ehdi tutustua ehdokasporukkaan, joka on hyvin vaihtelevaa, kiltisti sanottuna.

Suuret vaalibudjetit ratkaisevat vakiintuneiden ehdokkaiden läpimenot.  Nykyäänestäjien enemmistö toimii julkisuuden kautta. Media vaikuttaa, ja sinne syydetyt miljoonat.

*

Kristillisdemokraatit etunenässään Päivi Räsänen voisivat nyt saada aikaan uuden, vetävän kampanjan taistelussaan vakiintuneiden perhearvojen puolesta. Vanhoillislestadiolaisilla näyttää olevan meneillään hyvin näkyvä ja julkinen avautuminen uskontonsa harjoittamisen yksityiskohdista.

Kristillisdemokraattien vaalitunnus voisi mennä vaikka näin: Koti, Uskonto, Isänmaa – Pedofiliaa ja Sukurutsaa Isiemme Tiellä.

*

Vanhoillislestadiolaisissa piireissä harjoitetun lasten laajan sielujenmurhan vuoksi olisi syytä pistää kuritushuoneet hyötykäyttöön.

Eivät ainoastaan tekijät itse, vaan systeemistä vuosikymmenet tietoinen vanhemmisto on asetettava syytteeseen, teoista ja tekojen salaamisesta. Avunanto rikokseen on kuin rikos itse.

Teot on tehnyt mahdolliseksi ”automaatti-armo”: lapsen raiskannut hengenmies on aloittanut uuden armopäivänsä puhtaalta pöydältä, uuden lapsen kustannuksella.

Ikävä kyllä, usko Helvettiin ja näiden mulkku-rukoilevaisten käristyminen siellä ei tässä tapauksessa lohduta näitä lapsia, joiden etuoikeutetuimmallekin enemmistölle on tarjolla korkeintaan vain elinikäinen terapia.

 

On se vaan niin karseeta!

Voiko Suomen kansa olla todellakin näin tyhmää porukkaa?! Jokaikinen kysely uskosta oman kotitalouden vakauteen saa tulokseksi, jotta juu, kyllä on niin maar vakaata meitillä! Sama porukka epäilee kansantalouden kestävyyttä, puhumattakaan euroalueen talouden tulevaisuudesta.

Etenkin nyt alamme jälleen elää höpöhöpö-aikoja, kun joku liike-elämään yltiöpäisen kiinnitteinen virkamies sattui lausumaan jotta kylläpä nyt menee kohta Suomen taloudella taas lujaa… Muut virka-liikemiehet peesaavat mukana tarkoituksenaan saada ”kulutus” käyntiin oikein kunnolla.

Ei pitäisi meillä julkisesti sanoa mitään sellaista, mikä on omiaan juoksuttamaan jo entisestäänkin pers´aukista kansaa lainatiskeille. Sillä eiväthän sinne suinkaan juokse ne, joilla rahaa on. Rahamiehet pysyvät tiukasti menokurissaan, etenkin kun he saavat kaiken jo muutoinkin halvalla tai erityisen halvalla.

Miten suomalaiset kestävät varmuudella tulevan korkotason nousun. Kotitalouksien lainasaldo lähentelee jo 100 miljardia euroa. Luku on kiitollinen vain yhdessä suhteessa: siitä on helppoa laskea kahden korkoprosentin nousun vaikutus lainapääomiin. Lainaa tulee lisää jokaisella prosentilla miljardi; tulossa lienee vuoden sisällä parin miljardin potti.

Suurimmat lainat on otettu ylihintaisten asuntojen ostoon. Pienemmät lainat rullaavat korkeakorkoisilla luottotileillä. Kun ensi vuoden huhtikuussa nimitettävä hallitus pistää eteemme leikkaustarpeet veronkorotuksineen, on ironistille elähdyttävää perehtyä gallup-tuloksiin siitä, miten luottavaisia kulutuskansalaisemme ovat oman taloutensa tulevaisuuteen.

Jo tässä vaiheessa kannattaisi pistää pystyyn massiivinen velkaneuvojakoulutus, ettei kävisi kuin taannoin hammaslääkäreille. Ettei heitä enää ole tarpeeksi. Kaikkein viisainta olisi  tietenkin pyrkiä neuvomaan kuitenkin jo ennakkoon, ennen velkoja. Ai niin, johan sitä neuvotaan: ”Suomen talous on kovassa nosteessa…”

Mikä neuvoksi?! Ylihintaisia asuntoja ei yksinkertaisesti kannata ostaa. Ennemmin kannattaa asua vuokralla ja ajaa töihin tai mihin vaan joko julkisilla, polkupyörällä tai jopa omalla autolla. Sekin on halvempaa kuin maksaa kiskurihintoja betonista.

Kannattaa niin ikään leikata omasta tahdosta kaikki ylikorkoiset luottokortit kahteen kappaleeseen ja maksaa mieluiten käteisellä. Jos käteistä ei ole, kannattaa olla ostamatta.

Kannattaa myös käydä huusholli läpi sillä silmällä ja katsoa, onko tullut eletyksi miten yli varojen. Jos on, kuten yleensä keskivertokuluttajalla on, on syytä lopettaa touhuaminen. Jos ei pysty itse, kannattaa pyytää apua. Lievä lääkityskin on parempi kuin vuosien kärsimys velkavankeudessa, josta joka tapauksessa seuraa ainakin vahvempi lääkitys.

Velattomuuteen ei pääse hetkessä. Siihen vaaditaan paljon työtä, etenkin paljon ostamattomuutta, ei niinkään säästämistä  sinällään. Kun kokemusta on, voin sanoa, jotta velattomuus on hauskaa. Kannattaa kokeilla, vaikka piruuttaan.

Kataisen biljoonat

Suomessa on siirrytty käyttämään Juliaanista kalenteria yhdistettynä Aku Ankan lukujärjestelmään. Ministeri Kataisen järjestelmäuudistus on käänteen tekevä.

Kansantaloudellemme uudistuksella on järisyttävät vaikutukset: naapuriimme Venäjä-Venäjään verrattuna nelinkertainen kansantaloutemme paisuu entisestään.

Kansantaloutemme koko on ministeri Kataisen mukaan sama kuin Venäjän kansantalous kerrottuna biljoonalla vähennettynä Portugalin ja Espanjan kansantalouksien summan triljoonasosalla ja jaettuna Hollannin kansantalouden neliöllä. Sisso.

Lukemat saadaan helpommin käyttämällä kaavaa E=mc2, jossa E=ego, m=mäntti ja c=täysi O.

Jäädään odottelemaan lisälaskelmia valtiovarainministeriöstä.


MITÄ TÄH?!

Oletteko saanut vaalitukea?

– En muista millään! Enkä hahmota.

Oletteko pyytäneet puolueelle rahoitusapua liikemiehiltä?

– En muista millään! Enkä hahmota.

Minkä tason tallaaja te oikein olette?!

– En muista millään! Enkä hahmota.

Kuka on Suomen presidentti?

– En muista millään! Enkä hahmota.

1, 2, 3… Mikä on seuraava numero?

– En muista millään! Enkä hahmota.

Lilius SAK:n johtoon!!

Harvapa on tainnut hoksata, että ilmeisin musta hevonen on laukannut kuumenevaan SAK:n puheenjohtajakisaan.

Jos Mikael Lilius lupautuisi Lauri Lylyn vastaehdokkaaksi, saattaisi viimeksi mainittu jäädä lykkimään starttiin Liliuksen sivakoidessa jo maalisuoraa. Olipa douppinkia eli ei.

Miksi Mikael Lilius olisi SAK:lle loistoehdokas?! Syitä on lukuisia.

Tietenkin yksi merkittävimmistä on se, että Lilius on kohta aivan vapaana entisistä velvoitteistaan. Toinen merkittävä etu on Liliuksen kaksikielisyys ja Liliuksen poikkeuksellisen hyvät suhteet Ruotsiin. SAK saisi vahvennettua perinteiset liittonsa ruotsinkielisillä, ja saisivat samalla paikan Suomen hallituksessa RKP:n statuksella.

Eikö olisi mahtavaa, mitä?!? Eikä siinä vielä kaikki!

Ken kuunteli Liliuksen lehdistötilaisuuden, vakuuttui hän siitä, että myös puheenjohtajakandidaatin ideologia on SAK:lle tuttu ja turvallinen. Liliushan painotti sitä, että valtiovallan on turvattava kansalaistensa edut ja hyvinvointi kaikissa tilanteissa. Eikö olekin kuin suoraan Ihalaisen suusta?!

Ja vielä lyömättömiä syitä: Liliuksella on loistosuhteet lehdistöön, onhan taustajoukoissa presidentin kanslian väkeä.

Henkivartiojoukot löytyvät niin ikään omasta takaa, tiukkoja vastalausemarsseja silmällä pitäen.

Eivätkä perusteet Liliuksen ylivoimasta loppuneet: Lilius omaa loistavat suhteet myös Venäjään, sijoittihan hän taannoin Fortumin rahoja yli kolme miljardia euroa Putinin pussiin. Siitä eivät enää pidot parane Siperian aroilla!

Toiseksi viimeinen peruste on Liliuksen omavaraisuus palkan suhteen. Jos mies on edellisessä tehtävässään yhdessä vuodessa tienannut saman kuin SAK:n koko budjettivaranto, ei puheenjohtajan palkkaa ainakaan hetimmiten tarvitse ruveta korottamaan huippuindeksiin.

Palkankorotukset voidaan tehdä vasta sitten kun Lilius on tyrkännyt SAK:n pörssiyhtiöksi. Sillä sinnehän tie vie vääjäämättä, jos puikoissa on Liliuksen kaltainen kultasormi.

Sitten viimeinen sysäys Liliuksen nousukiitoon kohti järjestöelämää: kuka toinen ehdokas voi ylpeillä työnsä tuloksista ja sellaisista näytöistä kuin Lilius?! Epäilen ettei kukaan. Fortumin nousun vuosien lisäksi Lilius on onnistunut SAK:n näkökulman kannalta ehkä kaikkein tärkeimmässä perusteessa: Lilius ei ole jäänyt palkkakuoppaan.

Siispä kohottakaamme sotahuuto: Lilius SAK:n puheenjohtajaksi!! Eläköön, eläköön, eläköön!!

Jos valitsemme Mikael Liliuksen SAK:n uudeksi puheenjohtajaksi voin vakuuttaa, että pystymme yllättämään jopa tunnetusti kylmähermoisen ja verbaalisti lahjakkaan Mauri Pekkarisen pysyväisesti sanattomaan tilaan.

Voi tätä onnenpäivää!!

Vuoristoneuvos Tuura taisi muinoin huudahtaa ”voi tätä onnenpäivää!” vävynsä Uuno Turhapuron jouduttua asemansa suhteen erinomaisen hankalaan tilanteeseen. Taisipa olla Tuuralla jotakin pientä hampaankolossa…

No nyt voisi hyvinkin huudahtaa samoin: vuonna 2011 pääsee avaruuteen 155 000 eurolla!! Voitteko kuvitella, miten halpaa ja kätevää?! Voi tätä onnenpäivää!!

Suomessa kansalaiskeräyksillä on pitkän pitkät perinteet. Niinpä voisimmekin alkaa kerätä jo hiukan ennakolta pientä pesämunaa, vaikka semmoista rapiat 310 000 euroa ikään kuin plakkariin tulevia koitoksia varten.

Varat luovutettaisiin sitten lyhentämättöminä parin kunnostautuneimman suomalaisen lähettämiseksi ajallaan avaruuteen.

Ainoa ongelmakohta keräyksen aktivoimisen suhteen lienee se, ettei DOsome! ole saanut monista yrityksistään huolimatta selville, onko kyseessä pelkän menolipun hinta, vai kuuluuko hintaan myös paluu.

Mikäli paluulla on eri hinta, voidaan kerätyllä rahalla avaruuteen lähettää kaksi. Jos taas määritelty vakiohinta ja matkaehto on meno-paluu, jää ainoaksi mahdollisuudeksi neuvotella mahdollisuudesta jättää paluu käyttämättä molempien matkustajien osalta. Matkan peruskustannukset lienevät niin merkittävät, ettei alennustakaan auta odotella. Eikä sitä edes kysellä. Arkahan se on joka tinkimään lähtee.

No ketäs avaruuteen voitaisiin lähettää?! Ehdokkaista ei ainakaan ole pulaa. Ja koko ajan tulee lisää.

Koska lähtöajankohta on vasta 2011, on aikaa arviointiin. Vuonna 2011 on eduskuntavaalit, joiden oheen voidaan hyvinkin laatia kysely: kuka on paras ehdokas avaruuteen lähettäväksi?!?

Idea on suora jatke DOsomen ideaan Eduskunnan valiokuntamatkoista: kansanedustajia tulisi kannustaa lähtemään valiokuntamatkoille, etenkin kauas – ja yksisuuntaisella lipulla. Siis tutustumismatkoja Tansanian viemäröintijärjestelmään tai Intian karjanhoitokulttuuriin ei tulisi kritisoida, päinvastoin!

Avaruusmatkaformaatti antaa kuitenkin paljon paremmat mahdollisuudet toimia kansakuntamme parhaaksi. Siispä keräys pystyyn, ja miettimään…

P.S. Hiihtoliiton toimitusjohtaja Jari Piiraista epäillään törkeästä petoksesta taannoisessa STT:n dopingoikeudenkäynnissä. Mites se nyt näin meni?! Hiihtoliittohan on kuulemma ihan toiseksi puhdas kaikista synneistä Paavin jälkeen. Eikös linnassa pitänyt istua valmentaja Kari-Pekka Kyrö… Oiskohan sittenkin joidenkin vanhempien pitänyt käyttää kondomia?!

Kuin kaksi marjaa ?!

Ministeri Jyrki Katainen hämmästytti kuulijansa ja katsojansa taannoin Hämeenlinnassa. Mieshän oli kuin ilmielävä Barack Obama, paria pientä eroavaisuutta lukuun ottamatta; Obama on superälykäs ja osaa myös puhua uskottavalla tavalla.

Tarkemmin ajatellen myös pääministerimme Matti Vanhanen muistuttaa jotakuta suurmiestä… Ei tule nyt muita mieleen kuin tämä Järvenpäässä kanalaa pitänyt ja vuonna 1963 kuollut Väinö Myllyrinne. Siis hän jonka pituus oli 248 cm ja jonka kengännumero seikkaili jossakin 80 paikkeilla.

Ja vielä tarkemmin ajatellen ministeri Suvi Lindénkin muistuttaa erästä Britannian suurnaista, Margaret Thatcheria. En tarkoita kuitenkaan sitä 1979-1990 pääministerinä toiminutta vireää ja vikkelää naisihmistä vaan ennemminkin tätä nykyistä.

Ministeri Häkämies on kuin ilmetty Paasikivi. Olisi kiva nähdä, onko Jyrillä myös allit ?!? Tai ei olisikaan.

Nyt kun kerran alettiin ounastella, niin pitäähän ministeri Mauri Pekkarisellekin löytää joku identtinen kaksonen. Ja sehän löytyy pidemmittä aprikoinneitta: kukas se muu voisi olla kuin Carl Gustav Emil Mannerheim?! Yhteneväisyyksiä herrojen välillä lienee niin viljalti, ettei bittiavaruus jaksa näitä moninaisia similaareja edes kantaa.

Näin on jos siltä näyttää, sanoi aikoinaan Kekkonen. Joten paras vain uskoa: meillä on melkomoisen erikoinen hallitus!!

Pium, Paum, Poum

Kellot soittaa, kellot temppelin. Eikä herroilla ole edes pyhäpäivä!

Kannattaa laskea sielunkellojen lyöntien määrää, ja vertailla, onko sillä yhteyttä pääministeri Vanhasen viettämiin päiviin pääministerinä.

Rukalla muotoilluksi tullut eläkeuudistus on nyt sitten tehty, tältä erää. Varmaa on, että Vanhasen mielenlaadulla varustetulle ihmiselle tämänkaltainen vyörytys on unohtumaton, ainutlaatuinen kokemus.

Sosiaalituposta ja eläkesopasta tulikin oppositiosuppo, joka työnnettiin sinne, mihin ei aurinko paista eikä kuu kumota. Poistuvatko kivut?! Enpä usko.

Ei tarvitse olla edes himmeää kristallipalloa arvatakseen, että Eduskunnassa tullaan käymään aiheesta elähdyttävä välikysymyskeskustelu.

Ja sitten alkaakin nöyryytyksen takaisinmaksun aika. Keinot ovat monet ja vaihtelu virkistää, sanoi entinen jäniskin kun emännällä pöytää pyyhki!

Pääministerin haastattelutunti

Päätoimittaja:

Pääministeri Vanhanen, vielä viikko sitten kantanne eläkekysymykseen oli aikalailla erilainen kuin tänään. Nyt haluatte punnita vielä hallituksen kantaa tarkemmin, kolmikantaneuvotteluin.

Mistä tämä suunnanmuutos johtuu?

Pääministeri:

Ensinnäkin, en sanonut Rukalta palattuani, pläpläpläp. Pläp.Pläpläp.Pläpläpläp.Pläplääääpläpläpläp, pläpläpläp pläpläpläp.

Vaan sanoin, että pläpläpläp pläpläp pläp! Pläp. Pläpläpläpläpläp, pläpläääp pläpläpläpläp. Pläpläpläpläpläpläpläpläpläpläp pläpläpläpläpläp pläpläpläpläp. Pläpläp pläp. Pläpläpläp.Pläpläpläpläpläp, pläpläpläp pläpläpläp. Pläpläp pläpläpläpläp? Pläpläpläp pläpläp pläp! Pläp. Pläpläpläpläpläp, Pläpläpläpläpläpläpläpläpläääpläp pläpläpläpläpläp pläpläpläpläp. Pläpläp pläp.Pläpläp pläpläpläpläp.
Hallituksen sisällä asiasta on oltu täysin yhtä mieltä. Pläpläpläpläpläpläpläpläpläpläp pläpläpläpläpläp pläpläpläpläp ”Pläpläp pläp”. Pläpläpläp.Pläpläpläpläpläp, pläpläpläp pläpläpläp. Pläpläp pläpläpläpläp. Pläpläpläp pläpläp pläp. Pläpläpläp. Pläpläpläp.Pläpläpläpläpläp, pläpläp; pläpläpläp pläpläpläp. Pläpläpläp – pläpläp pläp! Pläp. Pläpläpläpläplä…

Minä en anna otsikoita tämänkaltaisten uutisten suhteen. Media on jälleen yrittänyt provosoida.

Meillä ei ole ollut minkäänlaista erimielisyyttä palkansaajajärjestöjen pläpläpläpläppläpläppläpläpläp.

Lopuksi haluan lyhyesti vielä painottaa, että pläplääääpläpläpläp, pläpläpläp pläpläpläp. Pläpläpläp pläpläp pläp! Pläp. Pläpläpläpläpläp, pläpläääp pläpläpläpläp. Pläpläpläpläpläpläpläpläpläpläp pläpläpläpläpläp pläpläpläpläp. Pläpläp pläp. Pläpläpläp.Pläpläpläpläpläp, pläpläpläp pläpläpläp. Pläpläp pläpläpläpläp? Pläpläpläp pläpläp pläp! Pläp. Pläpläpläpläpläp, Pläpläpläpläpläpläpläp.

Pläpläääpläp pläpläpläpläpläp pläpläpläpläp. Pläpläp pläp.Pläpläp pläpläpläpläp.
Pläpläpläpläpläpläpläpläpläpläp pläpläpläpläpläp pläpläpläpläp ”Pläpläp pläp”. Pläpläpläp.Pläpläpläpläpläp, pläpläpläp pläpläpläp. Pläpläp pläpläpläpläp. Pläpläpläp pläpläp pläp. Pläpläpläp. Pläpläpläp.Pläpläpläpläpläp, pläpläp; pläpläpläp pläpläpläp. Pläpläpläp pläpläp pläp. Pläp. Pläpläpläpläpläpläpläpläpläpläpläpläääääpläpläpläpläppppppp.