hyvinhän tämä, mitäs ne pojat…

talvivaara konkurssiin tänään, hallituksella ratkaiseva luottamusäänestys huomenna. eipä ihme jotta pääministeri stubbin puhetapa eduskunnan kyselytunnilla muistutti kylli-tädin iltasatua. stubbin aksenttia saattaa voida kutsua brechtiläisesti vieraannutetuksi. nyt tarvitaankin defenssejä mieleen, että todellisuuspako voisi vielä jatkua edes joulunpyhiin saakka. ikävää jos kulutusjuhla pääsee kärsimään tämmöisistä. voi tulla hyvässä lykyssä kulutuslama jos ei varota.

talvivaara, josta eräät tahot jaksoivat muistuttaa vuosikausia, tulee kaatumaan valtion syliin, kuten ennakoitua on ollut. ensivaiheen kustannus on sama 200 miljoonaa euroa joka yhtiöön on jo upotettu aiemmin, kertoo meille ministeri vapaavuori. tämän ensivaiheen jälkeen koittaa ensimmäinen kevät ilman perää. vesimäärä lienee samanmoinen kuin aiempinakin keväinä, joten siitä se alkaa: ympäristötuhojen minimointi. kun ohjaksissa on valtio, kaikki pitää luonnollisesti tehdä ilman laittomuuksia. paikallinen ely-keskus saa lomaa. arvioitu kustannus kaikkinensa on noin puoli miljardia. ensi vuonna.

jos nyt ollaan aivan loogisia, toimitusjohtaja perälle pitäisi nyt alkaa suunnitella virkaa tai tointa solidiumissa, ennen uuden yrityksen perustamista. sen mahdollistaa poliittisen muistin pituus joka on kaksi kuukautta. ympäristötuhojen suhteen muisti saattaa olla talvivaaran tapauksessa muutamia kymmeniä vuosia. täytyy sanoa, ettei vihreiden lähtö hallituksesta olisi saattanut sattua parempaan aikaan. entinen ympäristöministeri niinistö on varmuudella onnellinen mies. on hyvä, että edes yksi onnellinen löytyy. hän kätkenee onnensa, luulisin.

mitäköhän muuten niin ikään entinen ympäristöministeri, talvivaaran suursijoittaja ja nykyinen perheenäiti itä-helsingistä, paula lehtomäki, tuumii hiljaisessa mielessään. olisikohan jotakin siihen suuntaan jotta ”voihan nenä mikä reissu, mutta tulipa tehdyksi”… hänen ohellaan tilannetta miettii aika moni muukin yksityissijoittaja.

Wellcome Back Mr. Keynes

keynes

1920-luvulla Keynesillä oli kysyntää. 1930-luvulla Keynesillä oli kysyntää. 1940-luvulla Keynesillä oli kysyntää. Keynesillä oli oikeastaan kysyntää aina 1970-luvulle saakka. Keynesillä on taas kysyntää. Tottakai ja onneksi!

Yhteenvetona tästä Keynesin kokonaiskysynnästä voi sanoa, että Keynesiä on kysytty aina silloin kun maailmantalous menee päin hevosen takapuolta, tai hieman isompaa, esimerkiksi norsun.

Kun alkavat iloiset ajat ja rahaa riittää, Mr. Keynes saa maata rauhassa kaikkine ideoineen ja ajatuksineen.

Suomessa Keynesiä on herätellyt ainoastaan eräs eduskunnan puhemies. Tulkitsen Niinistön lausumat keynesläisiksi. Voin olla väärässä tai oikeassa. Keynesin sanonnan mukaan on kuitenkin parempi olla jokseenkin oikeassa kuin täysin väärässä.

Mikä mies Keynes oli? Aikalaisten arvioimana ensinnäkin nero, sitten homo ja sitten yleisesti ja kapeasti arvioituna vain yksinkertaisesti muita ylenkatsova paskiainen.

Puututaan tähän ensimmäiseen ominaisuuteen, nerouteen, joka suuntautui laajalle, mutta erityisesti talouteen, ja vielä erityisemmin makrotalouteen.

Keynesin lähimmät ajatukset ja teesit taloudesta voidaan kiteyttää hyvinkin muutamaan lauseeseen:

– Valtion on puututtava taloutta uhkaaviin tilanteisiin välittömästi ja tehokkailla toimenpiteillä

– Taloustiede on enemmän moraalifilosofiaa kuin matematiikkaa

– Työttömyyden torjuminen on elintärkeää ja ehkäisee kurjuudelta

– Korkea inflaatio ja pysähtynyt talouskavu poissulkevat toisensa

– Nousukaudella valtion tulisi säästää, laskukaudella investoida

Keynesin (1936) ajatusten pohjalta nousevat ideat ovat jo esillä, niin globaalisti kuin lokaalistikin: valtioiden on käynnistettävä julkisiin kohteisiin esimerkiksi infrastruktuuriin kohdistuvat investoinnit, laskettava korkoja, otettava tarvittaessa velkaa ja lisättävä edellä mainituin keinoin kokonaiskysyntää.

Kaikkien poliitikkojen ja etenkin keskinkertaisten valtiovarainministerien on syytä nyt yrittää uskotella että heidän ajatukset ovat heidän omiaan.

Keskeistä tämän tavoitteen saavuttamisessa on, että jutuniskeminen veronalennusten hyödyistä kannattaa lopettaa ajoissa. Ettei joudu naurunalaiseksi, ja putoa tyhmien poliitikkojen kastiin. Se on omiaan muun muassa vähentämään kaikenlaisten palkintojen määrää.

Tyhmien poliitikkojen kasti on sitä paitsi suurin olemassa olevista, eikä siihen kuuluminen niin ollen tuota merkittävää lisäarvoa.

Lähteet:

Keynes, J.M. 1936. The General Theory of Employment, Interest and Money. MacMillan.

Minsky, H. 1975. John Maynard Keynes. Columbia University Press. NY.

Tästä se alkaa

Niin, taantuma on nyt todellisuutta kaikkialla ja siitä syvenevä lama on todellakin tulossa, ja puheiden mukaan jälleen aivan pyytämättä ja yllättäen. Paitsi kaikille meille, jotka olemme uskollisesti lukeneet lehtiä.

Eräs semmoinen lehti on kansainvälinen talouslehti The Economist. Vuodesta 2005 alkaen eräät meistä ovat mahdollisimman innokkaasti olleet yhteydessä kotimaisiin päättäjiin esitellen eri lähteistä, muun muassa edellä mainitusta lehdestä, kerättyä materiaalia, jonka mukaan syvin maailmanlaajuinen lama sijoittuu ajankohtaan 2008-2009. Ja arvaako kukaan, monta vastausta olemme saaneet?! Tasaluku = 0.

Lehden antiin ja artikkelimateriaaliin voi tutustua oheisen linkin kautta. Esimerkkinä eräs monista artikkeleista vuodelta 2007.

http://www.economist.com/search/search.cfm?frommonth=1&fromyear=1997&nth=221&qr=depression&tomonth=11&toyear=2008&rv=2&keywords=1&area=1


Recession in America / 239  Nov 15th 2007

”From The Economist print edition IN 1929, days after the stockmarket crash, the Harvard Economic Society reassured its subscribers: ?A severe depression is outside the range of probability?. In a survey in March 2001, 95% of American economists said there would not be a recession, even though one had already started. Today, most economists do not forecast a recession in America, but the profession’s pitiful forecasting record offers little comfort. Our latest assessment (see article) suggests that the United States may well be heading for recession. Granted, GDP grew by a robust 3.9%, at an annual rate, in the third quarter. Granted also, revisions may well push this figure up. But that was the past. More timely signs suggest that the economy could stall in this quarter. By early next year, output and jobs could be shrinking. The main cause is the imploding housing market.? —->

Kunnat aloittavat yt-neuvottelut ja henkilöstönsä lomautukset. Aika lieneekin kaikkein paras mahdollinen, ainakin opettajien kohdalla. Tänä vuonna kun on jo tullut näyttöä siitä, että mitä vähemmän opettajia luokissa on, sitä vähemmän heitä kuolee tulitaisteluissa. Kaupunginjohtajien toimistoihin eivät käsiaseet vielä ole kantaneet.

Myöskään suuryritykset eivät siekaile nekään: Nokia laittaa erityisen kannattavan verkkotuotantonsa (NSN) umpeen Espoossa. Ja mikäpä on pistäessä, onhan kyseiselle toiminnalle korkein mahdollinen moraalinen tuki Suomen valtiolta, joka koko vuoden on suosinut erityisesti puunjalostusteollisuuden laajoja irtisanomisia ja lakkautuksia. Ja onhan Nokia sentään vielä Nokia, eikä mikään kapinen tehdas Kemijärvellä!

Että tälleen mennään nyt. Ja odotellaan taas uusia kohtaloita, jotka tulevat – niin – pyytämättä ja yllättäen.

Lehtiä ei edelleenkään kannata lukea.

eco

P.S. Valtiovarainministeriön pojille, etenkin Kataiselle terveisiä: ette nyt viitsisi enää jankuttaa niistä veronalennuksista, ihan totta. Tiedämmehän kaikki sen, että niiden aika tuli, oli ja meni. Kuunnelkaa edes viisaampaanne, Niinistöä, jolla sentään on yhteydet muuallekin kuin paikalliseen kuppilaan.

Santosta sen olla pitää

Aamulla tein uroteon ja tiskasin Santokseni hyllyn pölyistä ja valmistin pitkästä aikaa kunnon kolesterolipitoisen kahvin.

Santos on kahvin kaksikupukeitin. Vesi laitetaan alempaan kupuun, kahvijauhe ylempään. Vesi nousee kiehuessaan ylempää kupuun, josta lämmön katkaisun jälkeen laskeutuu jälleen alempaan. Santoksia myydään vielä jossakin, en tiedä missä. Siksi olen varovainen lasikupujen kanssa. Jos heitän astian, heitän mieluummin lautasen.

Maku muistuttaa kovasti pannukahvia, ja kenties perkolaattorilla tehtyä. Santoksen käyttö antaa kahvinvalmistukseen visuaalisen sävyn. Lisäksi kahvinvalmistus Santoksella on miellyttävä fysiikan (ja osin myös kemian) oppitunti, josta ainakaan itse en ole koskaan oppinut yhtään mitään. Uskon edelleen, kuten jo lapsena, että kahvilla on liiketaju, jonka mukaan se kiipeilee ja laskeutuu ylös alas.

Kuunnellessani keitellessäni samalla puhemies Niinistön rohkeaa ajatuksenjuoksua laadukkaassa Lauantaiseurassa, mieleeni tulivat kahvimarkkinat. Kukapa voisi kuvitella, että kahvipörssi rullaa noin kymmenen miljardin dollarin vuosivauhdilla… Etiopiasta lähtenyt villitys on paisunut melkoiseksi jytinäksi.

Turkki ja Turkin kahvilat ovat muuten olleet merkittävässä asemassa eurooppalaisen kahvikulttuurin yleistymisessä 1600 – luvulla. Kahvilakulttuuri levisi sadassa vuodessa läpi Euroopan, paavi Clement VIII hyväksyttyä muslimien herkun myös katolisten juomaksi.

Kahvikauppaa turkkilaisten kanssa tekivät eritoten venetsialaiset kauppiaat jo 1600 –luvun alusta saakka. Hollantilaisilla kauppiailla oli puolestaan suhteet kahvia myyviin arabeihin samoihin aikoihin. Jemenistä, Punaisen meren rannalla sijaitsevasta Mochan satamakaupungista alettiin rahdata kahvia säännöllisillä laivareiteillä Hollantiin 1600 –luvun loppupuolella. Englantiin ja Ranskaan kahvia alettiin tuoda kaupallisessa tarkoituksessa niin ikään 1600 –luvun lopulla.

Kippis ja kulaus!