EVVK

Erään päivän kommunikaatiosaldoni oli todella korkea. Keskustelujen aiheet kollegojen kanssa olivat tosin kovin yksipuolisia, mutta tuiki mielenkiintoisia. Peräti neljä tuttuani arvioi tapaamisissamme kriittisesti työyhteisöjään, joista nämä tunnetusti työorientoituneet tehopakkaukset aikoivat tavalla tai toisella hankkiutua eroon, ja vieläpä mahdollisimman nopeasti.

Kertomusten tilanteet vaihtelivat, mutta niissä oli muutamia yhteisiä piirteitäkin. Yksi työviihtyvyyteen haitallisesti vaikuttava tekijä oli kaikissa kertomuksissa viime aikoina ilmennyt työyhteisöhajaannus, sekasorto, jossa kaikki taistelevat toisiaan vastaan, kaikilla mielikuvituksen suomilla tavoilla. Toinen yhteinen asia liittyi jollakin tavoin laajempaan organisaatiokulttuurin nopeaan muutokseen ja eritoten johtajuuden ongelmaan. Joka tapauksessa: näyttää siltä, että näissä tapauksissa mahdollisuus laadukkaaseen työntekoon on kärsinyt jostakin syystä inflaation. Ehkäpä peruuttamattomasti.

Organisaatiokulttuuri on voimakkaasti sosiaalikonstruoitunut prosessi jäsenten muodostamasta kokonaisuudesta toimintaympäristössään. Organisaatiokulttuuri muodostuu aina yksilöllisesti, toimijoiden työn kautta, ajan ja paikan konteksteissa. Perinteisiä organisaatiokäsityksiä leikkaa nykyhetkessä jo 80-luvulta peräisin oleva käsite post-modernista ja sen mukanaan tuomista vaikutuksesta muutoksessa, osin organisaatioiden matalien hierarkioiden avulla. Tosin havaittavissa on myös piirteitä postpost – kehityksestä, eräänlaisesta tiimityön uudelleenymmärtämisestä.

Laatukulttuuri näyttäytyy kiinteänä osana organisaatiokulttuuria. Organisaation laatukulttuuri on organisaation tapa ajatella ja toimia. Parhaimmillaan se pohjautuu laadun syvään ymmärtämiseen sisältyen yhteisön organisaatiokulttuuriin. Se sisältää elementtejä ihmisten yleisestä käyttäytymisestä, käsityksistä ja tavoista, toisin sanoen erilaisista laatuun kytkeytyvistä artefakteista, arvoista, normeista ja symboleista sekä toimintaan vaikuttavista uskomuksista.

Toimivan laatukulttuurin yhteisöissä kaikilla toimijoilla ja toiminnan osa-alueilla on laadun näkökulmasta samantapainen ajatusmaailma. Laatuajattelu kytkeytyy itsestään selvästi osaksi organisaation kiinteää kulttuuria.

Organisaatiokulttuuri ja siihen sisältyvä laatukulttuuri eivät synny hetkessä. Laadukkaan organisaatiokulttuurin kehittymistä on tuettava aktiivisesti koko organisaatiossa. Se tarkoittaa muun muassa luottamuksen perustuvaa toimintaa, tasapuolista delegointia, avointa keskustelua, kehitysmahdollisuuksien tarjoamista ja vapaata ideointia. Kun yhteinen tahto häviää, alkavat vaikeudet.

Organisaatioiden tilanteet ja kehitystehtävät ovat vaativia. Useimmassa organisaatiossa näyttää olevan meneillään jonkin asteinen saneeraus. Kun saneeraus alkaa, alkaa myös säilytystaistelu, keskinäinen kilpailu ja muutosvastarinta. Useimmissa työpaikoissa saneeraus tarkoittaa entisten ja lisääntyvien töiden tekemistä yhä harvemmalla työvoimalla. Jos organisaatio ei kykene seuraamaan muutosta, alkavat ongelmat, jotka johtavat ihmisten uupumiseen ja jopa joukkopakoon. Ne lähtevät, jotka vielä kynnelle kykenevät.

Johtajuus on niin ikään kriisissä. Uusi johtajakulttuuri tekee tuloaan. Sen huomaa siitä, että ne joutuvat poistumaan ensin, joiden yhteistyöresurssit ja henkilökohtaiset ominaisuudet ovat heikoimmillaan. Ensin lähtee ulkoministeri, sitten suuren turvayksikön päällikkö, sen jälkeen ylin poliisijohtaja, kohta ilmeisimmin korkean tutkimuksen edustaja ja niin edelleen. Samaa tapahtuu alemmillakin portailla, mutta tapahtuuko lopultakaan tarpeeksi?

Vaivaako organisaatioitamme kehittymättömän itsetunnon ja narsismin oireyhtymä. Pitääkö vanha vertaus yhdestä mädästä omenasta korissa paikkansa.

Harmittelen sitä, että nämä tuntemani ihmiset, joilla on vuosikymmenten kokemus omissa työtehtävissään ja erittäin korkea työmoraali, ovat menettämässä motivaationsa ja orientaationsa jostakin kumman syystä. Juuri tässä ajassa ja tällä hetkellä kun työurien tulisi pidentyä. Nämä tyypit näkevät punaista, eikä ihme. Periksi antaminen ja perääntyminen on vaikea, mutta joskus viisain tapa säilyttää itselleen tärkeimmät asiat.