stubb

kokoomus teki taannoisessa puheenjohtajavalinnassaan enemmän kuin strategisen linjapäätöksen. stubbin voitto vapaavuoresta lienee tullut enemmistön oletuksesta, jonka mukaan kevään eduskuntavaaleissa ratkaisee nuorten äänestäjien osuus. stubbin oletetaan vetoavan nuoriin. siksi selfie-stubb, eikä asiainhoitajana profiloitunut vapaavuori.

puoluejohdon oletus lienee niin ikään, että puolueen vanhoilliset konservatiivit äänestävät puoluettaan kaikissa tapauksissa, vaikka sitten puoluejohtajana olisikin se ylen hupailuohjelman lanseeraama ”irvistelevä, narsistinen apina”.

molemmat oletukset saattavat hyvinkin pitää paikkansa. stubb vetoaa menevyydellään nuorempiin ikäluokkiin. lisäksi tiedetään, että kokoomus on äänestysuskollisuusvertailussa samoilla linjoilla keskustan ja demareiden kanssa. vai onko joku kuullut ikinä maajussin äänestävän sosialisteja?!

miksi kokoomuksen gallup-kannatus laskee kuin lehmän häntä? oletettavimmin kokoomuksen perinteikkäimmät kannattajat haluavat hieman uhitella ja säikyttää stubbin kansliaa. nähty on, että äänestyskopissa uhittelut tapaavat tasoittua – rengit palaavat isäntänsä tupaan, nöyrästi.

porvarihallituksen puolesta ei kannata vieläkään laittaa veikkaa. keskusta on tunnetusti hyvin erikoinen kilpakumppani, eikä persuista saata sanoa sen ehompaa. vaalin jälkeen mahdollisesti suurin puolue keskusta sipilöineen puristaa hallitustunnusteluissa kanssakumppaninsa kuiviksi. demareilta saattaa siinä väännössä lipsahtaa enemmän lupauksia kuin kokoomuksesta kuunaan. kun persut äityvät komppaamaan, niin koossa on punamulta, jossa ei vehreyttä näy eikä ruotsia puhuta.

Mainokset

Lilius SAK:n johtoon!!

Harvapa on tainnut hoksata, että ilmeisin musta hevonen on laukannut kuumenevaan SAK:n puheenjohtajakisaan.

Jos Mikael Lilius lupautuisi Lauri Lylyn vastaehdokkaaksi, saattaisi viimeksi mainittu jäädä lykkimään starttiin Liliuksen sivakoidessa jo maalisuoraa. Olipa douppinkia eli ei.

Miksi Mikael Lilius olisi SAK:lle loistoehdokas?! Syitä on lukuisia.

Tietenkin yksi merkittävimmistä on se, että Lilius on kohta aivan vapaana entisistä velvoitteistaan. Toinen merkittävä etu on Liliuksen kaksikielisyys ja Liliuksen poikkeuksellisen hyvät suhteet Ruotsiin. SAK saisi vahvennettua perinteiset liittonsa ruotsinkielisillä, ja saisivat samalla paikan Suomen hallituksessa RKP:n statuksella.

Eikö olisi mahtavaa, mitä?!? Eikä siinä vielä kaikki!

Ken kuunteli Liliuksen lehdistötilaisuuden, vakuuttui hän siitä, että myös puheenjohtajakandidaatin ideologia on SAK:lle tuttu ja turvallinen. Liliushan painotti sitä, että valtiovallan on turvattava kansalaistensa edut ja hyvinvointi kaikissa tilanteissa. Eikö olekin kuin suoraan Ihalaisen suusta?!

Ja vielä lyömättömiä syitä: Liliuksella on loistosuhteet lehdistöön, onhan taustajoukoissa presidentin kanslian väkeä.

Henkivartiojoukot löytyvät niin ikään omasta takaa, tiukkoja vastalausemarsseja silmällä pitäen.

Eivätkä perusteet Liliuksen ylivoimasta loppuneet: Lilius omaa loistavat suhteet myös Venäjään, sijoittihan hän taannoin Fortumin rahoja yli kolme miljardia euroa Putinin pussiin. Siitä eivät enää pidot parane Siperian aroilla!

Toiseksi viimeinen peruste on Liliuksen omavaraisuus palkan suhteen. Jos mies on edellisessä tehtävässään yhdessä vuodessa tienannut saman kuin SAK:n koko budjettivaranto, ei puheenjohtajan palkkaa ainakaan hetimmiten tarvitse ruveta korottamaan huippuindeksiin.

Palkankorotukset voidaan tehdä vasta sitten kun Lilius on tyrkännyt SAK:n pörssiyhtiöksi. Sillä sinnehän tie vie vääjäämättä, jos puikoissa on Liliuksen kaltainen kultasormi.

Sitten viimeinen sysäys Liliuksen nousukiitoon kohti järjestöelämää: kuka toinen ehdokas voi ylpeillä työnsä tuloksista ja sellaisista näytöistä kuin Lilius?! Epäilen ettei kukaan. Fortumin nousun vuosien lisäksi Lilius on onnistunut SAK:n näkökulman kannalta ehkä kaikkein tärkeimmässä perusteessa: Lilius ei ole jäänyt palkkakuoppaan.

Siispä kohottakaamme sotahuuto: Lilius SAK:n puheenjohtajaksi!! Eläköön, eläköön, eläköön!!

Jos valitsemme Mikael Liliuksen SAK:n uudeksi puheenjohtajaksi voin vakuuttaa, että pystymme yllättämään jopa tunnetusti kylmähermoisen ja verbaalisti lahjakkaan Mauri Pekkarisen pysyväisesti sanattomaan tilaan.

Vuonna 2019 by Matti

Pääministeri Matti Vanhanen oli taannoisessa Helsingin Sanomien haastattelussa aivan turhan vaatimaton.

Täydennänkin siksi tuota Personal future -osiota hieman tarkemmaksi:

Vuonna 2011 pidettiin käänteentekevät eduskuntavaalit: lama oli puhdistanut talouspoliittisen pöydän niin, että Eduskuntaan katettiin säästösyistä paikat vain 50 edustajalle. Ja eihän kaksipuoluejärjestelmä enempää edustusta tarvinnutkaan.

SDP oli liudentunut Keskustaan ja Perussuomalaiset sekä Vihreät Kokoomukseen. Kristilliset yrittivät aikanaan vaaliliittoa ruotsalaisten kanssa mutta sopimusta kaksikielisistä rukouksista ei syntynyt.

Pääministeriksi tuli valituksi, kuten arvioitiin jo vuonna 2009, Suomen tavoitelluin poikamies Matti Tatunpoika Vanhanen.

Presidentiksi valittiin niin ikään odotetusti Sauli Niinistö, joka muutti Mäntyniemeen yhdessä vaimonsa ja kolmen lapsensa kanssa.

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa kävi sitten niin hassusti, että Keskusta ja Kokoomus yhdistivät hynttyynsä ja syntyi yksipuoluejärjestelmä uutta KKK-linjaa edustavan KokoKes-Kusta -puolueen ympärille.

Pääministeriksi tuli valituksi, kuten Helsingin Sanomien vuoden 2009 jutustakin ilmeni, Matti Vanhanen.

Uutta hallitusmuotoa kuvattiin vuoden 2019 Helsingin Sanomien pääministerihaastattelussa ”Kultaiseksi Sateenkaareksi (KuSi)” . Nimi sai alkunsa lähnnä ministerien ikärakenteesta: yksikään ministeri ei ollut ministerivalaa vannoessaan alle 60-vuotias. Vanhin ministeri hallituksessa oli Paavo Väyrynen (73 v), pääministeri Vanhasen (64 v) edustaessa huimapäistä nuorisoa.

Lisäksi Kultainen sateenkaari -nimitystä puolsi se, että Matti Vanhanen oli lopultakin tullut kaapista ulos, ja kihlannut vasta 90-vuotiaan, ikinotkean Aira Samulinin, johon oli tutustunut MTV 3- ohjelmassa ”Tanssii Tähteiden kanssa”.

Ohjelmaformaatti oli sentään vielä säilynyt entisenä: jokainen tanssinopettaja valitsi itselleen oppilaaksi jonkun mediasta tunnetun ”tähteenlennon”.

Tuoreesta suhteestaan Matti oli antanut hellyttävän lausunnon, jossa painotti laajan kokemuksensa sisäistämänä sitä vankkaa tosiasiaa, että ainahan nuoren naisen saa, mutta vain harvoin tosi vanhan, jossa on tunnetusti vara parempi.

Muista poliitikoista voidaan mainita 2000-luvun nousutähti Jyrki Katainen, joka uuden eläkeuudistuksen mukaisesti oli nimitetty Suomen Pankkiin ikääntymään ennen suurempia haasteita.

SDP:n puoluejohtaja Jutta Urpilainen oli puolestaan siirtynyt KKK-puolueen puoluesihteeriksi. Jutta oli uudessa toimessaan kuin KuSi verkkosukassa.

Presidentti Sauli Niinistö jatkoi presidenttinä jo toista kauttaan,  ja edusti Suomea upean vaimonsa ja 10-lapsisen perheensä avustuksella.

Mäntyniemeen oli tehty laajennusosa presidentin kasvan perheen tarpeita silmällä pitäen…

Aion laittaa nyt kristallipalloni astianpesukoneeseen. Näyttää olevan hieman himmeyttä pinnassa. Topista ja Köpistä, puhumattakaan Timo Kallista tai muista KMS ry:n perustajajäsenistä ei näy nimittäin häivähdystäkään?!

Häiriö kansallisessa yhteydessä

Keskustajohtaja Matti Vanhanen on löytänyt syyn puolueensa rökäletappiolle: syynä oli ”viestintähäiriö”. Vanhanen näyttää tuntevan itsensä ja johtamansa organisaation todella hyvin. Viestinnästähän tämä kaikki nimenomaan johtuu. Viestintähäiriöhän itse asiassa selittää kaiken, enemmänkin.

Vaalitappioon viestintähäiriö liittyi siten, ettei Vanhanen saanut menemään kenellekään perille viestiä siitä, että Keskusta on paras puolue, riippumatta politiikan tuloksista. Kokoomus ajoi oikealta ohi työkaluineen.

Vaalirahoituskohu keväällä aiheutui niin ikään viestintähäiriöstä. Pekkarinen, Vanhanen ja kaikki muut eivät saaneet Kallille perille viestiä siitä, ettei vaalirahoituksesta ja taulukaupoista kannata huudella ensisijaisesti lehdistön suuntaan.

VR:n johtajasotku taannoin johtui – kuinkas ollakaan – viesintähäiriöstä: Lapin ääniä ylimääräisillä vaunukaupoilla varmistamaan lähetetty ministeri Vehviläinen ei saanut millään menemään VR:n pääjohtajalle perille viestiä siitä, ettei vaaliviikolla kannata ensimmäiseksi ruveta kaivamaan esille liiketoimintastrategiaa ja olemaan tylsä.

Viestintähäiriöt eivät rajoitu yksinomaan puolueen toimintaan. Koko Ruusus-tragedian perimmäinen syy oli nimittäin myös viestinnällinen: Ruususelle ei mennyt perille viesti siitä, ettei suhteen tarkoitus ole päästä hyviin naimisiin pääministerin kanssa. Tarkoitus kun oli vain kohdata kuin laivat yössä. Viestintä muuttui pelkistetyksi S.O.S.

Kumpujen yössä -viestintätoimisto kertoo, että viestintäongelmien ratkaisemiseksi puoluetoimisto teki siirron jo aiemmin. Keskustapuolueeseen palkattiin huippuasiantuntija valvomaan viestintää ja oikeiden viestien markkinointia niin organisaatiossa kuin yksityisestikin.

Markkinointiguru Sirkka Mertala on hoidellutkin hommiaan jo useamman kuukauden ajan menestyksellisesti. Vanhasen lähiympäristön viestintä, niin verbaalinen kuin nonverbaalikin on ollut kunnossa.

Valtiovierailut ovat sujuneet suunnitelmien mukaan, Kesäranta on kukoistanut vilkkaan seuraelämän tuiskeessa; salamavalojen loisteessa on juhlittu, uitu, ajettu pyörillä, käyty saunassa ja vaikka mitä.

Lukuunottamatta vaaliaikaa, Mertala on ollut hommissa aamusta aamuun. Paitsi nyt. Missä Sirkka on, kysyvät kaikki. Viimeinen näköhavainto Sirkasta saatiin paria viikkoa ennen h-hetkeä.

Onkohan viestintästrategian mukainen viestintä kunnossa? Pelaako nokialainen? Onko sähköposti jumissa?

Vertailun vuoksi:

Puheenjohtaja Urpilainen ei laittanut SDP:n vaalitappion syytä viestinnän piikkiin. Urpilaisen mielestä syy oli yksinomaan – ei suinkaan hänen – vaan ehdokasasettelun epäonnistumisen.

Vasemmistoliiton Korhosen mielestä vaalitappion syy oli äänestäjien ymmärryksessä. Äänestäjät eivät tajunneet.

Ruotsalaisen kansanpuolueen vaatimattoman menestyksen taustalla oli varmaan rikssvenska. Kristillisten vaikeudet johtuivat – Jumalan tahdosta.

Vihreiden vaalimenestys johtui varmaan sattumasta. Perussuomalaisten jättimenestys lienee aiheutunut suuremmasta sattumasta. Tai säästä.

Kaikesta päätellen puoluejohtajat ovat pätevää ja ajantasalla olevaa sakkia. Lähes kaikki vakuuttivat kantavansa vaalituloksista poliittisen vastuun. Mitä ikinä se tarkoittaneekin. Ja tämähän on demokratiamme perusajatus: äänestämme, valitsemme, teemme ratkaisuja, vaikutamme.

Ja kaikki säilyy silti ennallaan. On se hyvä kun on jotakin pysyvää tässä alati muuttuvassa maailmassa.

P.S. Haluatteko nähdä TODELLISEN tulevaisuuden poliitikon. Ainakin viestintä on tällä Ella Lazarevalla kunnossa. Joku kateellinen on nimittänyt jo Ellan Vuoden Linssiluteeksi;) Ja toinenhan vain tekee parhaansa.

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=4&t=697&a=6232