Tääää on viiiimeeinen taaaistooo…

Tai ainakin toiseksi viimeinen…

SAK:n yhteiskuntapoliittisen edunvalvontaosaston johtaja Pertti Parmanne ja SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen eivät näytä langenneen loveen pääministeri Matti Vanhasen Rukan laduilla keksimän eläkeuudistuksen johdosta.

Ellei loveen lankeamisella tarkoiteta verenpaineen mittavaa nousua normiarvoista tai V-käyrän vinhaa kieppumista ylimmässä kulminaatiopisteessään.

Palkansaajajärjestöt ovat jo ehtineet ilmoittaa vetäytyvänsä ainakin toistaiseksi Sata-komitean työskentelystä.

Varsinaista ammattiyhdistysliikkeen vastaiskua odotellaan parin viikon sisällä. Saa nähdä, tuleeko Vanhasen ideasta samanlainen hässäkkä kuin edeltäjänsä Ahon työreformilanseerauksesta 90-luvulla.

Kaikki me, jotka emme kuulu ns. suureen ikäluokkaan, varmaan tiedämme, ettemme tule koskaan saamaan maksamiamme eläke-etuisuuksia takaisin.

Se on laskennallinen mahdottomuus monestakin syystä. Ei vähiten eläkesäätiöiden menettämien rahastosijoitusten tai hirmuisen kaksoisikääntymiskehityksen vuoksi.

Tiedämme siis, että ellemme varaudu itsenäisesti omaan vanhuuteemme tai sairauksiimme, joudumme tekemään työtämme (jos sitä sattuu nyt kellä olemaan) hamaan loppuun saakka.

Tämä tiedetään, mutta se ihmetyttää, eikö hallituksemme todellakaan kykene saattamaan tätä itsestäänselvyyttä paremmin kansalaisten tietoon kuin sujauttamalla se salaa neuvotteluhuoneen pöydänkulmalle…

Onko puoluepoliittisesti mahdotonta tehdä jotakin avoimesti?! Muistammehan vielä tuoreena pääministeri Vanhasen omille ministereilleen antamat pyyhkeet valmistelussa olevien esitysten salassapidosta. Ei saa kertoa, ei!!

Onko tämä pääministerimme  tyyli periaatteesta kumpuavaa, vai jostakin menneisyyden hämäristä?!

Joka tapauksessa taas nähdään, mitä pimittämisestä seuraa. Eläkeikä nousee, totta kai ennen pitkää, mutta voi voi sitä hammasten kiristystä!!